Herätys alkoi Albaniassa kun ateismi romahti!

Gjergi Skanderbeg oli yksi menestyksekkäimmistä sissijohtajista Ottomaanien valtakuntaa vastaan 1400-luvulla. Hänen patsaansa sijaitsee Tiranassa, Albanian pääkaupungissa. Kuva: R. Lehtonen

Kun Albania julistautui ateistiseksi valtioksi diktaattori Enver Hoxhan aloitteesta vuonna 1967, kirkot suljettiin, raamatut takavarikoitiin ja kristityt lähetettiin vankiloihin ja vankileireille – jotkut jopa tapettiin.

Ateismi ja kommunismi koki kuitenkin lopulta romahtamisen vuonna 1992. Herätys alkoi ja seurakuntia ruvettiin istuttamaan muun muassa John Quanrudin ja Tauno Toukolan perheen, sekä monien muiden FIDA Internationalin lähettien ansiosta. Mutta minne joutivat kaikki Enver Hoxhan salaisen kirjaston kirjat?

Monta kertaa olen ajatellut taivasta, tai niin kuin Raamatun alkutekstit useimmiten asian ilmaisevat: taivaita, eli lukuisia unelmien täyttymyksiä. Juutalaisen perimätiedon mukaan taivaita on seitsemän. Ajatuksissani liikkuu monenlaisia kuvitelmia siitä millaista taivaissa on. Pohdiskeluni ehkä konkreettisin unelma on, että sieltä löytyisi suuri kirjasto, jossa on ääretön määrä kirjoitettuja teoksia. Voitko kuvitella mitään tällaista? Mitä kirjoja haluaisit sieltä löytyvän? Onko olemassa teoksia, joita et ole voinut, tai edes saanut lukea – monissa maissahan oli kirjoja, jotka olivat kansalta kiellettyjä. Vieläkin löytyy kirjoja, joita ei joka paikassa oikein voi, tai uskalla lukea.

Joskus olen kokeillut Tukholman metrossa lukea Raamattua ja samalla seurailla ihmisten erikoisia reaktioita. Kokeilepas joskus Pyhä kirjan tutkistelua vaikkapa Keravalle menevässä paikallisjunassa, niin ymmärrät varmaan paremmin mitä tarkoitan …

Uskontovapauskonferenssi Tiranassa

Idän delegaatit Global forumin uskontovapauskonferenssissa. Vasemmalta Achaman Egizbajev Kazakstanista, Vassil Jevtshik Venäjältä, Rauli Lehtonen Ruotsista, Serhei Maneljuk Ukrainasta, Arto Hämäläinen Suomesta ja Leonid Biruk Valko-Venäjältä. Kuva: Yksityinen arkisto

Pari vuotta sitten olin edustamassa Maailman helluntailiikettä (Pentecostal World Fellowship) Global forumin järjestämässä konferenssissa Albanian Tiranassa. Parisen sataa Evankelisen Allianssin, Ortodoksikirkon, Katolisen kirkon ja Helluntailiikkeen johtavia pappeja noin 50. maasta kokoontui Tiranan keskustan kirkkoihin ja konferenssihuoneisiin neuvottelemaan, miten vainottujen kristittyjen tilannetta voisi edesauttaa. Kun konferenssin toisena päivänä olin pitänyt puheeni entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan vainottujen kristittyjen tilanteesta ja muun muassa maininnut miten Raamattu silloin oli kielletty kirja monessa maassa, eräs Albanian kristityistä tuli kertomaan mielenkiintoisia asioita maansa historiasta.

450 vuoden ajan Albania kuului Ottomaanien valtakuntaan, jolloin kirjallista tietoa ei mitenkään arvostettu. Albanien piti vain maksaa veroja ja varustaa armeijaa jalkaväellä – siinä kaikki. Erikoisia kirja-aarteita kerättiin kuitenkin albanialaisiin linnoihin ja kartanoihin. Näin samalla vaalittiin unelmaa vapaasta ja itsenäisestä Albaniasta, jota vision omaisesti oli vahvistettu kansan keskuudessa jo 1600-luvulla välitetyn profetian kautta. Se kertoi siitä miten turkkilainen valtakausi tulisi eräänä päivänä päättymään ja kuinka maa vielä saisi kokea itsenäisyyden siunattuja päiviä.

Vuonna 1967 Albania julistautui maailman ensimmäiseksi ateistiseksi valtioksi. Maan diktaattori Enver Hoxhan aloitteesta valtio rupesi määrätietoisesti vainoamaan kristittyjä. Maan kaikki kirkot suljettiin, Raamatut ja kristilliset kirjat poltettiin polttoroviolla tai takavarikoitiin. Jos joku löydettiin lukemasta kristillistä kirjallisuutta, se johti vankiloihin, vankileireille, tai jopa kuolemaan. Vuosikymmeniin maasta ei läikkynyt tietoa edes maanalaisista seurakunnista. Vieläkin saatan ajatuksissani joskus kuvitella salaisten kristittyjen raamatunlukuhetkiä, jolloin ulkomuistista siteerattiin pyhiä kirjoituksia, tai ”kuunnella” sanatonta virsien hyräilyä …

Enver Hoxhan kirjasto

Albanian diktaattorina 40 vuotta toiminut Enver Hoxha luki kuitenkin varsin paljon – jopa niin sanottua kiellettyä kirjallisuutta. Hänellä oli oma yksityinen kirjastonsa, jossa oli 30 000 kirjaa. Kerrotaan että nimen omaan kirjojen paljouden tähden, hän suostui muuttamaan suurempaan taloon, joka sijaitsi kävelymatkan päässä Tiranan keskustasta – kommunistijohtajan kun piti olla vaatimattomuudellaan esimerkillinen.

Hänen puheistaankin joskus kävi ilmi, että hänen elämänsä huippuhetkiin kuului kirjastossa vietetyt tunnit, jolloin hän yksinäisyydessään sai miettiä syntyjä syviä. Tänä päivänä kukaan ei kuitenkaan tiedä minne kirjat joutuivat hänen kuolemansa jälkeen. Ne ovat vain yksikertaisesti kadonneet jäljettömiin.

Enver Hoxhan talo sijaitsi kommunistien valtakautena Tiranan keskustan suljetulla alueella. Hänellä oli noin 30 000 niteen kirjasto, jossa hän vietti paljon aikaansa. Kuva: R.Lehtonen

Tiranan katuja kuljeskellessani olen usein ajatellut, miten lähes jumalana palvotut johtajat eräänä päivänä katoavat, unohtuvat. Heidän patsaansa kaadetaan jalustoiltaan ja kukaan ei heitä enää muista. He olivat niin kuin savu, joka hetkisen näkyi ja sitten haihtui. Ainoastaan Jumalan Sana pysyy iankaikkisesti – yksikään piirto ei sieltä katoa – tekevät sitten maailmamme ateistiset diktaattorit mitä tahansa.

Global forumin konferenssin yhteydessä majoituin samaan hotellihuoneeseen Venäjän helluntaiherätyksen varajohtajan, piispa Vassili Jevtshikin kanssa. Hän ihmetteli miten ateistisen ja kommunistisen valtion historia voi muuttua niin kiireesti täysin suljetusta yhteiskunnasta avoimeksi ja kristillistä toimintaa suosivaksi valtioksi. Global forumin konferenssi oli itse asiassa ensimmäinen kerta, kun niin suuri määrä kristillisten kirkkojen johtajia kokoontui maailman neljästä suurimmasta kirkkokunnasta vainottujen kristittyjen auttamiseksi. Tämä oli mahdollista ainoastaan siksi, että eri seurakuntien välit Albaniassa olivat niin lämpöiset.

Kymmeniä seurakuntia on perustettu eri puolelle Albaniaa viime vuosina. Eri kirkkojen uskovat järjestävät usein yhteisiä evankelioimistapahtumia ja levittävät Jumalan Sanaa eri puolille maata. Lähetystyötä on ruvettu tekemään myös Montenegron ja Pohjois-Makedonian alueella. Suhteita on luotu myös Kosovon seurakuntiin.

Pari vuotta Tiranan konferenssin jälkeen, tapasin Albanian evankelisten kristittyjen ja helluntailiikkeen johhtajat yhteisessä neuvottelussa. Kuva: R. Lehtonen

Tiranan maanjäristys

Konferenssin viimeisen päivän aamuun heräsimme kun parikymmentä kerroksinen hotellimme huojui ja tärisi – maanjäristys! Ensin olin näkevinäni unta, havahduin mielessäni kysellen: Mitä oikein tapahtuu? Kun hyppäsin ylös, näin ikkunasta miten ihmiset juoksivat henkensä edestä pakoon, pitkin katuja. Kovalla kiireellä mekin juoksimme ulos ja jäimme odottelemaan tilanteen rauhoittumista.

Tunnin verran odoteltuamme uusia järistyksiä, pohdiskelin mielessäni miten Albania oikeastaan oli viimeisten vuosikymmenien ajan kokenut varsin voimallisia hengellisiä mullistuksia. Ne olivat vaikuttaneet vielä monta kertaa voimallisemmin maan kehitykseen – ja vielä myönteisesti. Nämä tapahtumat vahvistivat meille myös sen, että maanjäristyksiä on oleva monin paikoin ja tämän valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Sitten tulee loppu. Kaiken tämän saimme kokea yhtä aikaa, noina marraskuun päivinä vuonna 2015.

Kun sitten viimeisen päivän iltana lähdimme presidentti Bujar Nishanin vastaanotolle, ajattelin paljon Albanian suuria muutoksia sitten vuoden 1992, jolloin kommunistipuolue menetti valtansa. Pohdiskelin minne Enver Hoxhan kirjaston 30 000 kirjaa olivat joutuneet. Mietiskelin taas onko taivaissa ollenkaan minkäänlaisia kirjoja? Onkohan siellä lukunurkkaa, johon voi hetkeksi istahtaa ja ottaa kirjan esiin hienoa lukutuokiota varten?

Albanian presidentti Bujar Nishanin (vasemmalla) vastaanotolla konferenssin jälkeen. Nishanin myönteinen suhtautuminen auttoi konferenssin toteuttamisessa. Kuva: Yksityinen arkisto.

Onneksi muistin Raamatun viimeisestä kirjasta joitakin otteita. Siellähän kerrotaan meille elämän kirjasta ja tekojen kirjasta. Ne otetaan esiin ja niitä luetaan, eli onhan siellä kirjasto! Minun taivaissani on kirjoja! Niitä siellä sitten tutkistellaan ja seurataan tasan tarkkaan, mitä joskus tuli tehtyä ja kuinka osa Albanian kirjallisuuden aarteista korjattiin kartanoihin ja linnoihin, toiset taas poltettiin.

Siellä saamme lukea minne Hoxhan kirjat kuljetettiin hänen kuolemansa jälkeen ja mitä niille tehtiin. Taivaissa voimme myös teksteistä tarkkailla kuinka Albanian johtajien ”tappama” Jumala virkosi eloon, nousi ylös ja avasi tien iankaikkiseen elämään niille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen.

Rauli Lehtonen

Kaksi koreasti pukeutunutta albanialaista miestä Tiranan keskustan puistossa. He olivat kokeneet sekä Envar Hoxhan ateistisen ajan, että sen jällkeiset demokraatiset muutokset, jotka avasivat man evankeliumille. Kuva: R. Lehtonen

Föregående/Edellinen

Nokia förenar folk – även på månen!

Nästa/Seuraava

Myndigheterna river Baptistkyrka i Archangelsk

10 kommentarer

  1. Henri Berg

    Kiitos Rauli tosi mielen kiintoista
    Sakoon Jeesus siunata työtäsi.

  2. Anja Rissanen

    Erittäin mielenkiintoista!

    • Janne Åkerlund

      Kiitos Rauli, oli jälleen mielenkiintoinen kirjoitus. Albania on mielenkiintoinen maa. Olen pojaltani kuullut paljon Albanian aktiomatkoista , kuvin ja kertomuksin.
      Siunausta sinulle Rauli!
      Tv. Janne Åkerlund

  3. Hienoa historian avaamista, Rauli. Sain seurata Albanian ensimmäistä isoa evankelioimistapahtumaa Tiranan stadionilla kesällä 1991. Sen hedelmänä kastettiin nelisenkymmentä uskovaa, mikä oli evankelisen seurakunnan ja herätyksen alku.

  4. Mika Lallukka

    Veljeni Rauli, erittäin mielenkiintoista ja Jumalan ihmeitä sisältävää tietoa. Kiitos ja siunausta!

    • Tuomo Kursu

      Kaikella on aikansa auringon alla jotka Jumala on säätänyt.Kiitos Rauli kertomuksesta. Kun Jumala avaa niin kukaan ei voi sulkea, tässä on meille toivon sana tähän päivään.

  5. Raimo Itkonen

    Kiitos Rauli!
    -Itä-Euroopan valtioiden historia ja nykyinen tila on jäänyt Länsi-Eurooppalaisilta vähemmälle huomiolle.
    -Albania on yksi Euroopan köyhimpiä valtiota ja tarvitsee meidän huomiomme kristinuskon vaikutuksen vahvistamisessa.
    -Yleensäkin Itä-Euroopan entiset ateistiset hallinnot ja Osmaanien islamistinen perintö muutamissa näistä maissa antaa nyt kasvupohjan Evankeliumille.
    -He tarvitsevat Kristuksen sovitustyön vapautusta elämäänsä.

  6. Kalevi Marin

    Arto Hämäläinen, Martin Stenberg ja allekirjoittanut vierailimme kesällä 1993 Albaniassa / Tiranassa, Toukolat olivat kentällä vastassa. Tehtävänäni oli suunnitella keskeneräiseen kouluun ylängölle (n. 15 km Tiranasta) raamattukoulu / yliopistolle tietokoneluokat.
    Paavi Johannes Paavali II:n vierailu sattui samaan aikaan.
    Vein Nokian Helluntaiseurakuntaani terveiset. Rukoiltiin paljon Albanian puolesta ja lisäksi seurakunta lahjoitti suurkeittiöön täydelliset ja nykyaikaiset METOS-keittiökalusteet. On ilo lukea, että evankeliumi saavutta Albaanian kansan!

    • Rauli Lehtonen

      Tahdon Kalevi erityisesti kiittää sinua ja Nokian helluntaiseurakuntaa kaikesta siitä korvaamattomasta panoksesta, jota Albanian uuden alun vuosina annoit(te) eri rakennusprojekteihin. Välitän näin myös kiitokset Albanian kristityiltä. Monet tuntemattomat sankarit ovat olleet tämän päivän sadon alkuperäisiä kylväjiä.

  7. Mikko Jokisaari

    Kiitos Rauli, Jumalan mies! Olet ollut kyllä monessa mukana. Hienoa kun pohdit ja kirjoitat asioista juuri näin!

Lämna ett svar

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *

Denna webbplats använder Akismet för att minska skräppost. Lär dig hur din kommentardata bearbetas.

Drivs med WordPress & Tema av Anders Norén