Tuleeko Eurooppaan sota?

Venäjän armeija on koonnut Ukrainan rajalle yli 100 000 sotilasta ja raskasta sotakalustoa. Kiina on käynnistänyt pientä Liettuaa vastaan tyrmistyttävän kauppasodan yrittäen maata taloudellisesti polvilleen. Onko Venäjä ja Kiina yhteisvoimin horjuttamassa maanosamme ja Neuvostoliittoon aikaisemmin kuuluneiden maiden tasapainoa, samanaikaisesti kun Yhdysvallat ja Euroopan unioni keskittävät huomiotansa viruksiin?

Miksi neutraalin Suomen presidentti on ainoa Euroopan johtajista, joka aktiivisesti osallistuu pienten maiden puolustamiseen aikamme ehkä suurimman sodanuhan myllerryksessä – samanaikaisesti EU:n johtajat pelaavat pandemia- ja rokotepelejään?

Poliitikot ovat perinteisesti yrittäneet rauhoittaa joulun pyhät työltä ja toiminnalta, ellei erityisen uhanalaiset asiat ole leijuneet ilmassa. Tänä jouluna Ukrainan ja Baltian maan tapahtumat ovat kuitenkin valvottaneet maailman johtajia. Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin ovat käyneet kriittisiä neuvotteluja, joihin myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyj on osallistunut. Samanaikaisesti myös Kiinan viranomaiset ahdistelevat taloudellisin pakottein pientä Liettuan kansaa sekä maita, jotka ovat normalisoineet suhteensa Taiwaniin.

Vuonna 2018 Trump ja Putin ottivat liennytyksen ensi askeleita Helsingissä. Eksyikö presidentti Biden edeltäjänsä viitoittamalta tieltä? Kuva: Yksityinen arkisto

Euroopassa syntyvän sodan mahdollisuus korostuu myös siitä, että Joe Biden on viime aikoina jättänyt sekä Kiinan että Iranin politiikkansa taka-alalle ja keskittänyt huomiotansa Ukrainaan. Miksi Kiinan aloittama kauppasota katolista Liettuaa vastaan ajoittuu juuri nyt? Onko niin että Venäjä ja Kiina toimivat samanaikaisesti eri rintamaosuuksilla heikentynyttä EU:ta vastaan? Mitä Ukrainassa sitten oikein tapahtuu? Voisiko olla jopa niin että pandemia ja rokoteohjelmatkin ovat jollain tavalla sidoksissa tämän hetken eskaloituneisiin jännitteisiin? Mene ja tiedä!

Venäjä hyödyntää EU:n heikkouksia

Venäjän presidentin puheet ja toiminnot vaikuttavat minusta lähinnä naisten johtaman Euroopan ja Amerikan ikääntyneen presidentin pelottelulta. Pandemian aiheuttama maanosamme poliittinen epävakaus ja EU:n sisäiset jännitteet ovat antaneet Venäjän strategisesti ajattelevalle presidentille etulyöntiaseman, jolla hän haluaa siirtää valtapiiriään Ukrainan, Kaukasian ja Baltian suuntaan, eli palauttaa Neuvostoliiton valtapiirin entiselleen. Kiinan samanaikainen hyökkäys Liettuan intresseihin luo Ukrainan kriisin lisäksi uutta rintamalinjaa Euroopalle – nyt myös Baltian suunnalla.

Tämän tuloksena saattaa vielä Puolan ja Suomenkin tilanne muuttua niin, että poliitikkomme joutuvat vielä kaivamaan esiin vanhat YYA-sopimukset (Yhteistyö- ja avunantosopimus) Neuvostoliiton kanssa. Kaikista pahinta olisi se, jos Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit sopivat keskenään Eurooppamme jakamisesta, vähän samalla tavalla, kuin Venäjän ja Saksan ulkoministerit Molotov ja Ribbentropp keskenään vetivät maanosamme rajat 23/8 vuonna 1939 tekemässään sopimuksessa – viikko sen jälkeen Saksan armeija ylitti Puolan rajan ja noin kuusi vuotta kestävä sota alkoi.

Uudella Yhteistyö- ja avunantosopimuksella Venäjän kanssa voisi olla se etu, että kaduillamme olevia ”Lujaa laatua olevia Ladoja” ruvettaisiin taas kukittamaan! Kuva: R. Lehtonen

Ensimmäisistä Bidenin, Putinin ja Zelenskyjn käymistä neuvotteluista ei ole läikkynyt Ukrainan medialle mitään muuta positiivista tietoa kuin, että ”keskusteltiin, miten voitaisiin säilyttää Euroopan rauha” ja että ”Venäjälle ei ole tehty mitään myönnytyksiä”. Muiden myönteisten asioiden puuttuminen kahden- ja kolmenvälisistä neuvotteluista aiheuttavat asiantuntijoissa aivan erityistä huolenaihetta. Yleisin analyysi oli se, että keskustelut ovat ehkä itse asiassa kariutuneet …- Vai tekeekö Jumala taas ihmeen?

Venäjä tuskin hyökkää koko Ukrainaan

Keskusteltuani viime aikoina Venäjän ja Ukrainan kirkollisten johtajien kanssa, mieleeni on silti muotoutunut käsitys, että Vladimir Putin yrittää lähinnä painostaa kriisin keskellä olevia länsimaita itselleen hyödyllisiin sopimuksiin. En usko, että Venäjä lähtee laajamittaiseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Sitä vastoin he voivat hybridisodan metodeja käyttäen provosoida jännitteitä Ukrainan sisällä, erityisesti maan itäisten osien venäjänkielisillä alueilla ja sitten lähteä auttamaan ”diskriminoitua vähemmistöä”.

Ukrainan puolustusvoimien vuonna 2016 tehdyn valtion budjetin mukaan maan armeijalla on noin 230 000 sotilasta. Armeija on saanut viime aikoina varsin paljon aseistukseen tukea länsimailta. Pidemmällä aikavälillä Ukraina voisi teoriassa kasvattaa armeijansa määrää jopa 4:ään miljoonaan. Tästä jokainen ymmärtää, miten kauaksi kantoisia seurauksia Venäjän koko maata käsittävä hyökkäys voisi saada aikaan koko maanosamme turvallisuutta ajatellen.

Arveluni on, että pahimmassa tapauksessa Venäjän asevoimat saattavat pystyä miehittämään Zaporizhian ja Khersonin alueet, sekä osan Odessan ja Mykolaivin lääneistä, jotta he voisivat yhdistää maakaistaleen, sekä Krimin että Transnistrian aikaisemmin miehittämiinsä alueisiin.

Seisooko Ukraina yksin risti kädessään vihollisten hyökätessä? Kuva: R. Lehtonen

Miksi Venäjä on niin hyökkäävä?

Kun Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerit viime vuonna kävivät Bidenin valtakauden ensimmäisiä neuvotteluja, silloin Venäjä esitti ainakin seuraavat ehdot, jotta he vetäisivät sotavoimansa pois Ukrainan rajalta:

  • Koska Ukraina on sulkenut Krimille johtavat vesikanavat ja Venäjä näin on joutunut kuljettamaan suuren osan Krimin makeasta vedestä, sekä meriteitse, että rakennetun sillan kautta, Venäjän vaatii, että Ukraina avaisi vesikanavat Krimille
  • Venäjä vaatii, että Nordstreamin 2 kaasuputki avattaisiin Länsi-Eurooppaan
  • Venäjä vaatii, että länsimaat (ja Ukraina) hyväksyisi Krimin miehityksen

Venäjä on asettanut myös selkeitä rajoituksia NATO:n laajentumiselle koskien muun muassa Suomea ja Ruotsia. On paljon mahdollista, että EU ja Yhdysvallat jo parhaillaan neuvottelevat näistä ehdoista, koska NATO juuri ilmoitti tiedotteessaan, että perjantaina 7/1 2022 NATO-maiden ulkoministerit on pikaisesti kutsuttu tärkeään kokoukseen klo 15:00 (Suomen aikaa), elleivät kahdenväliset neuvottelut sitten ole täysin jumiutuneet! NATO:n kenraalisihteeri Jens Stoltenberg johtaa tiedotustilaisuuden, joka alkaa samana päivänä, eli 7. tammikuuta, klo 17:15.

Ukrainan kirkot paastoavat ja rukoilevat – nyt on hätä

19/12-24/12 Ukrainan helluntaiunioni järjesti rukous- ja paastoviikon. Sen yhteydessä 2000 helluntaiseurakuntaa on osallistunut, sekä rekisteröidystä helluntaiunionista, että maan autonomisista ja maanalaisista helluntaiseurakunnista, yhteensä noin 200 000 jäsentä. Kristityt ovat olleet päivät paastossa, eli pelkästään vettä juoden. Iltaisin kirkoissa on ollut kahden tunnin rukoustilaisuuksia. Helluntaiherätyksen ylin piispa Michail Panotshko teki aloitteen rukouksen ja paaston aloittamisesta, kun poliittinen kriisi tiivistyi.

Ukrainan helluntaiunionin ylin piispa, Michail Panotshko (toinen vasemmalta), on haastanut koko helluntaiherätyksen rukoukseen Euroopan ja Ukrainan puolesta – nyt on hätä. Kuva: Ukrainan helluntaiunionin kuva-arkisto

27/12 2021 – 2/1 2022 Ukrainan Baptistiunionin johtaja Valerij Antoniuk järjesti samanlaisen rukous- ja paastokampanjan Ukrainan tilanteen vuoksi. Yli 1500 baptistiseurakuntaa ja heidän lähes 150 000 jäsentään on osallistunut aktiivisesti rukoukseen ja suuri osa jäsenistä myös paastoon.

Seurakunnat ovat rukoilleet määrätietoisesti että

  • Venäjän ja Ukrainan konflikti saisi hengellisen ratkaisun
  • Jumala johdattaisi Venäjän ja Ukrainan johtajia päätöksiä tehdessään
  • Rintamalla olevien kymmenien, ehkä satojen tuhansien ihmisten puolesta
  • Koko maa ja kansa voisi tehdä parannusta Jumalansa edessä

Ukrainan kristityt vetoavat Pohjoismaiden kristittyihin, että he muistaisivat yllä mainittuja rukousaiheita. Ilmoita rauli.lehtonen@gmail.com osoitteeseen, jos haluat osallistua 40 vuorokauden rukoukseen (ja jonain päivinä myös paastoon). Voit myös kertoa siitä antamalla kommentteja alla olevaan ruutuun. Ilmoita minä päivänä tahdot erottaa aikaasi rukoukseen (3/1-11/2 2022).

Rauli Lehtonen

HUOMIOI että kirjoitan erillisen artikkelin pyhien jälkeen Liettuan ja Baltian tilanteesta!

Föregående

Idän joulut eroavat meidän jouluistamme

Nästa

Mistä alkaa (venäläisten) isänmaa?

14 kommentarer

  1. Arto Flink

    Kiitos Rauli mielenkiintoisesta kirjoituksesta.Paljon avoimia kysymyksiä joihin on vaikea vastata.Toivottavasti järki voittaa.Uskon että rukous ja paasto auttaa ei vain Ukrainassa vaan myös muualla kristittyjen keskellä.Siunausta .

  2. Olavi Berg

    Kiitos Rauli hyvin mielenkiitoisesta kirjoituksesta. Rukous on tärkeä ja myös paasto muistetaan Rukouksin. Siunattua alkanutta vuotta 2022

  3. Tuija Valtanen

    Hei, minä voisin tänään esirukoilla aiheiden puolesta.
    Tuija

  4. Risto Kujala

    Mitenkä suomen seurakunnat saataisiin rukoilemaan näitten tilanteitten puolesta.
    Myös suomi tarvitsee rukousta. Pyhä Henki antakoon meille herätyksen niin, että emme nukkuisi ruususen unta ja sitten yhtääkkiä heräisi todellisuuteen.
    ”Kerron tähän näyn/unen jonka eräs julistaja kertoi Lapualla jo kauan sitten
    Kalastajia oli virran varrella, mutta kaloja ei näkynyt. Sitten tilanne muuttui, kaloja tuli paljon, mutta niillä oli pää veden pinnalla ja suu oli auki. Joku huusi tuokaa verkkoja kalaa tulee. Kauempaa kuului huuto, emme voi, verkkomme on takussa”.
    Tulkitsin tämän sitten, että kaloilla oli hätä kun oli suu auki.

  5. Kalevi Moilanen

    Vaatii todella rukousta näiden asioiden vuoksi Jumala voi Aamen

  6. Raimo Rautio

    Miekan kalistelu kuuluu. Onko sota tulossa.? Toivottavasti ei. Toisaalta voimme olla varmoja,että ennemmin tai myöhemmin se tulee ja silloin meidän tulee olla uskossa vahvoja. Olkoon meidän viestimme ja sanomamme toisillemme sellainen ,joka rohkaisee ja vahvistaa meitä kun ne ajat koittavat. Hyvä kirjoitus Rauli ajankohtaisesta asiasta meidän ” lähi ”
    alueeltamme.

  7. Martti Ahvenainen

    On monipuolista pohdintaa eri vaihtoehdoista.. Kiitos Rauli!

  8. Sirpa Viljanen

    Kiitos Rauli.
    Paljon on kysymyksiä. Rukoillaan, viedään kiitoksella jokainen päättäjä joka jollaan tavalla vaikuttaa näissä asioissa, eri maissa ja eri tilanteissa!, Kaikkivaltiaan eteen että Hän vaikuttaisi mielen muutosta, vain Hän voi sen tehdä. Kiitos Jeesus mitä teet

  9. Rauno Välimäki

    Kiitos taas ajankohtaisista kirjoituksista !

  10. Vahtera Jari

    Korsossa olemme rukoilleet arki aamuisin venäjän, USA :n ja Euroopan tilanteen vuoksi aamurukous hetkessä Facebookissa. Jatkamme rukousta.

    • Rauli Lehtonen

      Kiitos Jari hyvistä uutisista. Haastaisin muitakin Pohjoismaiden seurakuntia tekemään samoin. Lähestymme ilmeisesti lähipäivinä Eurooppamme kohtalon hetkiä. Toistuuko vuoden 1939 scenario? Herra, armahda meitä!

  11. Riitta Koskinen

    Shalom. Sinulle ensin paljon kiitoksia kirjoituksistasi.
    Tänään Keuruun helluntaiseurakunnassa rukoiltiin klo 12 – 15 välisen ajan. Itse en voinut olla siellä ihan alusta asti, mutta
    Myös aamurukouksia on lisätty srk:n ohjelmaan.
    Tänään rukoilimme erityisesti Ukrainan tilanteen puolesta, ettei sotaa tulisi ja siellä olevien lähettien puolesta ja heidän työnsä puolesta.
    Rukoilen paljon myös öisin ja aamuisin, jolloin on rauhallista puhua Herrallemme kaikista asioista ja kuunnella Häntä!
    Pitäisi saada kaikki uskovat nyt myös rukoilemaan Venäjän ja USA: n presidenttien puolesta. He tarvitsevat nyt erityistä viisautta, jotta rauha säilyisi.

  12. Marko Selkomaa

    Tarkkanäköistä pohdintaa Rauli
    Näinhän nyt tilanteet ovat eskaloituneet
    Ukrainan kansa tarvitsee yhä enemmän rukouksiamme

  13. Esko Ja Marita Pakarinen

    Kiitos Rauli valaisevasta ajankohtaisesta kirjoituksesta

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras.

Denna webbplats använder Akismet för att minska skräppost. Lär dig hur din kommentardata bearbetas.

Copyright Rauli Lehtonen 2019–

sv_SESwedish