Kirkkotuhot Euroopassa

Uusi tie kirjoitti 4/9 2019 miten Euroopan kirkot ovat jatkuvien tuhotöiden kohteina. Rauli Lehtonen antaa artikkelissa kommenttinsa.

Kirkkorakennukset ovat jatkuvien tuhotöiden kohteina laajalti Euroopassa
Uusi Tie selvitti, minkälaiset motiivit ajavat tuhoamaan kirkkorakennuksia ja seurakuntien omaisuutta.
Tuhopolttoja, tai niiden yrityksiä, Kristus-patsaiden hajottamista, ehtoollisaineiden tuhoamista, uhkailevia graffitikirjoituksia, varkauksia. Eurooppalaiset kristityt kohtaavat kasvavassa määrin häirintää, joka kohdistuu vihamielisinä tekoina tai puhtaana vandalismina kirkkorakennuksiin tai muihin seurakuntien tiloihin.

Pohjois-Irlannin tilastot punaisella
Viime kesänä ympäri Eurooppaa raportoitiin hyökkäyksistä, jotka ovat kohdistuneet kirkkorakennuksiin, hautausmaihin tai muuhun seurakuntien omaisuuteen. Elokuussa muun muassa Belfast Telegraph ja BBC uutisoivat kirkkohyökkäyksestä Pohjois-Irlannissa Ballyclaren kaupungissa. Presbyteerikirkon ulkorakennuksen seinämää oli revitty ja puurakenteet oli sytytetty palamaan. Tuhoa epäillään paikallisten nuorten tekemäksi. Presbyteerikirkon pastori Noel Hughes kommentoi medialle, ettei halua nuorten joutuvan vaikeuksiin ja rikoskierteeseen, mutta kirkkohyökkäykset on saatava loppumaan. Viime jouluna saman kirkon ikkunoita oli hajotettu. Pääsiäisenä kirkon seiniin oli valutettu maalia. Kaikkiaan Pohjois-Irlannin 11 poliisipiiriä ovat rekisteröineet 445 kirkkorakennuksiin, hautausmaihin tai muuhun kirkon omaisuuteen kohdistunutta rikosta vuosien 2016-2018 aikana. Rikokset sisältävät muun muassa tuhopolttoja, murtoja ja omaisuuden moninaista tuhoamista; yhdessä kirkkotilassa hajotettiin urut, ja toisessa oli ulostettu kirkkotiloihin. Kirkkohyökkäykset ovat kohdistuneet eri kirkkokuntien rakennuksiin. Pohjois-Irlannin pääkaupungissa Belfastissa tuhoja on rekisteröity eniten. Siellä myös jo noin kymmenen vuoden ajan vandalisoinnin kohteena on ollut myös paikallinen synagooga ja Belfastin Islamilainen Keskus. Vuodesta 2016 Pohjois-Irlannissa toimivat uskonnolliset yhteisöt ovat voineet ostaa erilaisia turvapalveluja valtion perustaman rahoitusjärjestelmän tuella.

Kirkonovet tulessa, lastenkerho sisällä
Kesäkuussa The Guardian-lehti uutisoi Iso-Britanniassa tapahtuneista kirkkohyökkäyksistä. Muun muassa Itä-Lontoossa Stratfordissa neljän kirkon ovet oli sytytetty palamaan. Jokaisen kirkon seiniin oli raaputettu satanistisia symboleja, kuten pentagrammeja, numerosarja 666 tai sana ”helvetti”. Yhdessä rakennuksessa oli tuhopolttoa sytytettäessä ollut meneillään seurakunnan lastenkerho. Paikallisen baptistikirkon pastori John Edney kommentoi medialle, että seurakunta spekuloi tekijän motiivia ”Epäilemme, että tekijä on vihainen kirkolle tai sitten vain jostain syystä kohdistaa vihaa kristinuskoa tai uskontoa kohtaan ylipäätään.”, Edney aprikoi. Toukokuussa katolinen uutissivusto Cruxnow uutisoi, että Saksassa kirkkoihin on hyökäytty useita kertoja huhtikuun alusta lähtien. Samaa on tapahtunut useissa muissa Euroopan maissa kuten esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Itävallassa ja Puolassa. Cruxnow´n tietolähde on Itävallassa toimivan kristillisen ihmisoikeusjärjestön (Observatory of Intolerance and Discrimination Against Christians in Europe, OIDAC) raportit, joita järjestö on julkaissut vuodesta 2012 lähtien.

”Hävittäkää kristityt maan päältä”
OIDAC kerää dataa muun muassa kristittyihin ja kristillisiin kirkkoihin ja kirkkojen omaisuuteen kohdistuvista rikoksista Euroopassa. Vakavin vainon ja häirinnän muoto on luonnollisesti ihmisiin kohdistuva väkivalta. OIDACin raportit paljastavat, että kirkkotiloihin kohdistuneet uhkat ovat nykyään yleisiä. Saksassa poliisi on viimeksi tutkinut esimerkiksi Freiburgissa tapahtuneita varkauksien sarjaa, joka on koetellut katolisia kirkkoja useilla paikkakunnilla viime huhtikuun puolestavälistä toukokuun alkuun. Saksassa on tänä vuonna yritetty myös tuhopolttaa kirkko Nienborgissa. Stuttgartissa ja Frankfurtissa jouduttiin perumaan Armenian kansanmurhan muistojuhlat, koska kirkkoja uhattiin terrori-iskuilla, jos tapahtumat järjestetään. Sekä Saksassa että Ranskassa joidenkin kirkkojen seiniin on ilmestynyt varkauksien ja tuhotöiden ohella teksti ”Allah u Akbar” (Allah on suuri). Ranskassa kirkkohyökkäykset ovat olleet hälyttävässä kasvussa jo vuosia, ja niiden takana on todistettavasti usein olleet juuri muslimit (Uusi Tie uutisoi Ranskan tilanteesta 30.4.2019).
Espanjassa puolestaan katolisen kirkon kirkkorakennuksiin kohdistuvat hyökkäykset kasvoivat 20 prosenttia vuoden aikana 2017-2018, OIDACIN tilastot osoittavat. Vain yksi hyökkäys kohdistui evankelisen seurakunnan tiloihin. Sen seinään oli kirjoitettu espanjaksi: ”Hävittäkää kristityt maan päältä”. Tuona aikana Espanjassa myös viiden moskeijan seiniä oli töhritty.
OIDACin raportissa todetaankin, että uskonnonvapaus on uhattuna myös Euroopassa, koska uskoaan tunnustavia uhkaillaan ja heille pyhiä rakennuksia pyritään vahingoittamaan tai kokonaan tuhoamaan.

KAINALO: Mikä ajaa tekijöitä kirkkohyökkäyksiin?
Euroopassa kirkkoihin kohdistuvan vandalismin aallon taustalta näyttäisi löytyvän toisistaan riippumattomia motiiveja. Joskus asialla ovat epäsosiaalisesti käyttäytyvät nuoret. Näin etenkin näyttäisi olevan Pohjois-Irlannissa. Itä-Lontoossa puolestaan rikoksentekijät ovat kaivertaneet kirkkojen oviin satanistisia symboleja. Heinäkuussa Evangelical Focus uutisoi, että Genevessä sikäläinen uskonpuhdistuksen muistomerkki oli roiskittu maaleilla sateenkaaren väriseksi. Näyttää siltä, että sekularisoitunut ja kristinuskon vastainen maailmankuva ajaa joitakin tekijöitä. Uusi Tie tavoitti Pentecostal World Fellowship-yhteisön ihmisoikeuskomitean sihteeri Rauli Lehtosen Calgarystä, missä hän oli viime viikolla Helluntai-yhteisöjen maailmankonferenssissa. Hän arvioi kirkkohyökkäysten motiiveja muslimien näkökulmasta.
Eurooppaan tulleista muslimeista on moni viime vuosina luopunut islamista ja kääntynyt kristityksi. Islamilainen yhteisö näkee tämän kuolemansyntinä. Viha ja kostonhalu saattavat kanavoitua niitä ihmisiä kohtaan, joiden muslimit ajattelevat käännyttäneen heidän sukulaisensa tai ystävänsä, Rauli Lehtonen arvioi.
Vuosikymmeniä Ruotsissa asunut Lehtonen uskoo, että myös pohjoismaissa seurakuntien vahtimestareille tulisi antaa turva-alan peruskoulutusta, etenkin jos kirkko tekee lähetystyötä maahanmuuttajien parissa tai alueilla, joilla on suuri määrä muslimeja.
– Tukholmassa esimerkiksi on alueita, joilla muslimijohtajat valvovat naisten pukeutumista. He pyrkivät myös rajoittamaan muiden uskontojen toimintaa alueillaan, vaikka Ruotsin perustuslaki ei anna siihen oikeuksia. Lähi-idän levottomuuksien keskeltä tulleiden siirtolaisten lisääntyessä, myös väkivaltaisten yhteenottojen määrä saattaa kasvaa lähiympäristöissämme. En toivo tätä, mutta suuntaus on todella masentava, Lehtonen kommentoi.
Rauli Lehtonen peräänkuuluttaa myös kristittyjen vastuuta.
– Emme ole onnistuneet välittämään rakkauden evankeliumia niin laajalti kuin olisi ollut tarpeen. Moni muslimi ei vielä tiedä, että Jeesus Kristus on rauhan ja rakkauden ruhtinas. Jos eristäydymme muslimeista, heidän vääristynyt kuvansa meistä saattaa vielä entisestäänkin vääristyä. Tarvitsemme kipeästi muslimilähetystä Euroopassa, hän sanoo.

Virpi Kurvinen

Previous

Tallinnan ja Yli-Vainion ajan herätys levisi Neuvostoliittoon

Next

Kuukauden kuva – lokakuu

6 Comments

  1. Juha Räihä

    Ajankohtaista asiaa! Tukholmassa lähes koko ikäni asuneena on yhteiskunta kokenut radikaalisen muutoksen. Ehkäpä vaimoni kommentti selventää ajatuksiani. Hän muutti tänne viisitoista vuotta sitten Ukrainasta. Tuohon aikaan ei ollut pommi-iskuja, ampumisia, josta uutiset puhuvat päivittäin. Suuren pakolaisvirran mukana tuli sekä tosi tarpeessa olevat, ja toisinajattelevat, joiden päämäärä on muuttaa maamme muuksi. Valitettavasti tätä ei päättäjät näe, ollaan naiveja, ei tunneta tai tiedetä tarpeeksi tosi asioita, demokratiassakin tulisi olla selvänäköisyyden lasit.

    • Rauli Lehtonen

      Juha Räihä.

      Ajattelin kommenttiasi, kun jokin aamu sitten heräsin uutiseen, että nyt Södertäljessäkin on räjäytetty pommi aivan ortodoksikirkon läheisyydessä. Säikähdin kun kyselin itseltäni, että ovatko Keski- ja Länsi-Euroopan ilmiöt nyt tulleet meidänkin lähipiiriimme?

      Haluaisin kaikkien rukoilevan, että Herra armossaan varjelisi meidän evankelisten seurakuntien kirkot Pohjoismaissa tällaisilta vaaroilta ja varsinkin niin, ettei kukaan Jeesuksen seuraaja joutisi terroritöiden kohteeksi. En todellakaan toivoisi että nämä ilmiöt meilläkin eskaloituvat.

      Rukoillaan näiden asioiden puolesta.

      Rauli Lehtonen

  2. Esko Halme

    Meillä Suomessa ei Euroopan kirkkotuhoista isommin kirjoitella, ainakaan valtalehti Hesaria ei aihe tunnu kiinnostavan, mikä ei sinänsä ole yllätys, onhan se ateistien pää-äänenkannattaja. Mutta hienoa on se, että sinä Rauli olet PWF:n ihmisoikeuskomitean sihteeri, ja siinäkin ominaisuudessa seuraat näitä tilanteita, sinulta saa tarvittavaa tietoa. Muuten olen sitä mieltä, että myös Suomessa kuljetaan samaan suuntaan kristittyjen ahdistelujen ja suoranaisen vainon tiellä – hitaasti mutta varmasti.

    • Rauli Lehtonen

      Journalisti-idolini Halme.

      Pyydän teitä ystävällisesti katsomaan Juha Räihälle yllä kirjoittamaani vastausta.
      Nyt tarvitaan rukousta varjeluksen puolesta. Mutta ehkä myös avoimia silmiä. Jos näemme outoja ilmiöitä rukoushuoneittemme lähialueilla, meidän tulee mitä pikimmittä puheitta ilmoittaa tästä poliisille tai viranomaisille.

      Rauli Lehtonen

  3. Sirpa Siltanen

    Todella surullista mutta totta.
    Olemmeko uskovina liikaa vain ”omien” parissa. Kuten tuossa luki /Jos eristäydymme muslimeista, heidän vääristynyt kuvansa meistä saattaa vielä entisestäänkin vääristyä. / Eli osoittakaamme tohkeasti rakkautta heille ja kaikille jotka eivät tunne Jeesusta Kristusta henk.koht ja rukoillaan rohkeutta uskoville, tietoa meillä on jo vaikka kuin. Kiitos Rauli

    • Rauli Lehtonen

      Hei Sirpa.

      Meidän kaupunginosassamme asuu joitakin muslimeja, joihin olemme yrittäneet vuosien aikana pitää yhteyttä. He ovat erittäin avoimia ja yllättyneitä, kun heitä lähestyy, koska ruotsalaiset yleensä eristäytyvät kaikesta kanssakäymisestä, vaikka ulospäin jättävätkin suvaitsevan kuvan itsestään. Nämä suhteet jäävät kutenkin liian usein vain pintapuolisiksi.

      Yksi tapa vaikuttaa ympäristöömme on suhteiden kautta. Sanon tämän, vaikken aina olekaan löytänyt energiaa näihin tarvittaviin ihmiskontakteihin. Jeesus Kristus Jumalan poika on ainoa tie rauhaan elävän Jumalan kanssa. Me voimme näyttää Jeesusta – Hän on tie, totuus ja elämä. Katso lokakuun Kuukauden kuva!

      Rauli Lehtonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Copyright Rauli Lehtonen 2019–