Sunnuntaina 15. marraskuuta jouduimme kyynelsilmin seuraamaan Arkangelin baptistikirkon hajottamista, suoraan netistä. Striimattu lähetys rukoushuoneelta sai lähes surrealistisia piirteitä:
Täyteen tupatussa kirkossa kuorot lauloivat, torvisoittokunta soitti ja rukoukseen polvistuneet seurakunnan jäsenet rukoilivat vainoojiensa puolesta. Samanaikaisesti viranomaiset hakkasivat betonia ja tiiliskiviä kirkon ulkopuolella, sekä repivät alas rukoushuoneen ulkopuolella olevaa aitaa.
20 vuotta sitten seurakunnan jäsenet olivat rakentaneet kirkon omilla käsillään. Useat vapaaehtoiset olivat osallistuneet rakennustalkoisiin eri puolilta kaupunkia. Seurakunnan vanhemmat jäsenet muistivat vielä hyvin neuvostoajan syrjinnän ja kristittyjen vainot, jolloin uskovien tiet olivat johtaneet vankiloihin ja vankileireille. Silloin Stalin, Brezhnev ja Andropov jättivät vielä leimansa imperiumin kristittyjen arkipäivään.
Glasnostin ja perestroikan modernisoitua yhteiskuntaa ajatellen monet kuvittelivat, etteivät kärsivän seurakunnan ajat enää koskaan palaisi takaisin. Kristityt vapautettiin vankiloista, raamattuja ja kristillistä kirjallisuutta sai yhtä äkkiä tuoda maahan ilman rajoituksia, suuria evankelioimistapahtumia järjestettiin urheiluhalleissa samanaikaisesti kun uusia kirkkoja rakennettiin. Yksi näistä rukoushuoneista oli juuri Pohjois-Venäjälle valmistunut baptistikirkko, osoitteeseen ulitsa Valjavkina 32, Arkangeli.
Monia Venäjän kirkkoja suljetaan.
Mutta mitä nyt oikein tapahtuu? Olemme saaneet tiedotteita siitä, miten useita evankelisia kirkkoja suljetaan, sinetöidään ja takavarikoidaan eri puolilla Venäjää. Oikeudenkäyntejä järjestetään toinen toisensa jälkeen. Ne jättävät kuvaa tapahtumasarjoista, jotka koko ajan tuntuu jatkuvan ”seuraavassa numerossa”. Yli 200 syytettä on viimeisen parin vuoden aikana järjestetty baptisti- ja helluntaiseurakuntia vastaan eri puolilla Venäjän tasavaltaa.
Joskus rukoushuone saatetaan viranomaisten taholta sulkea, koska parvekkeelle johtava portaikko on 5 senttiä liian kapea, tai jos asemakaavasta puuttuu merkintä, että tonttia voi käyttää uskonnollisiin tarkoituksiin. Syyksi voidaan myös laskea, terveysviranomaisten puuttuva leima tai pastorin vaillinainen teologinen koulutus. Jos hän on jossain elämänsä vaiheessa istunut vankilassa tai mikäli rikosrekisteri rasittaa hänen mainettaan, viranomaisten luottamus saattaa häiritä suhtautumista koko seurakuntaan. Silloin ei huomioida, että uskoontulo on ”pelastanut” hänet ja antanut menneisyyden kaikki synnit anteeksi!
Voi myös olla että seurakunta on pandemian aikana lähettänyt netissä kertomuksia Jeesuksen kärsimyksistä ja kuolemasta niin, että joku vanhempi on häiriintynyt ja tehnyt kantelun viranomaisille. Striimattu evankelioimiskokous on jonkun puolelta koettu uskonnollisena propagandana ja uusien jäsenten värväämisenä kirkon toimintaan, mikä ei ole sallittua pari vuotta sitten säädetyt Jarovaja lain mukaan.
Arkangelin suhteen tilanne on kuitenkin toinen. Rukoushuoneen alueelle viranomaiset haluavat rakentaa suureen vesialtaan, jotta veden saanti voitaisiin turvata autotallikooperatiivin paloturvallisuuden vuoksi. Kaupungin asemakaava on nyt vahvistettu niin, että viisi metriä seurakunnan kiinteistöstä sijaitsee juuri siinä, mihin kunnan järjestämä vesisäiliö pitäisi rakentaa. Näin rukoushuone jää kunnan suunnittelemien piirustusten sisäpuolelle. Siksi ainakin osa kirkosta tulisi hajottaa.
Mielenkiintoista on että vain 100 metriä rukoushuoneelta virtaa joki, joka mahdollisen onnettomuuden sattuessa hyvinkin voisi taata paloviranomaisille tarvittavan veden saannin, mikäli tulipalo syttyisi. Nimenomaan tämä seikka on aiheuttanut epäilyjä, että protestanttinen kirkko itsessään olisikin se syy miksi hajottaminen on aloitettu, eivätkä paloturvallisuuteen liittyvät seikat. Seurakunnan johto väittää, että viranomaiset rikkovat lakia, koska he eivät noteeraa 20 vuotta sitten vahvistettua lainhuudatusta.
Rukoilkaa Arkangelin seurakunnan puolesta ja muistakaa, että Venäjältä löytyy myös muita vastaavanlaisia tapauksia, jolloin seurakuntien kiinteistöjä yritetään eri verukkein sulkea ja hajottaa, esimerkiksi Brjanskissa, Moskovassa, Uralin- ja Siperian joissakin lääneissä, sekä Tatarstanissa. Näillä paikkakunnilla ja alueilla seurakunnat taistelevat saman tyyppisten haasteiden kanssa.
Monet paikalliset viranomaiset etsivät turvallisuusmääräyksiä ja sanitäärisiä syitä, joiden perusteella voisi sulkea rukoushuoneita. Evankelisia seurakuntia vastaan hyökätään usein valtamediassa ja väitetään, etteivät ne voi taata kirkossa kävijöiden turvallisuutta. Korkeita sakkoja on jouduttu maksamaan uhrivaroista. Joskus kiinteistöt on myös suljettu, takavarikoitu, tai jopa myyty korkealla hinnalla yrityksille.
Isä, miksi he hajottavat meidän kotiamme ja meidän kirkkoamme?
Rukoile Arkangelin baptistikirkon puolesta, joka nyt kokee itsensä kovin ahdistetuksi. Muista myös pastoria ja hänen perhettänsä, jossa on 8 lasta ja jotka ovat asuneet rukoushuoneella. Nyt kun heidän kotinsa puretaan, he joutuvat etsimään tilapäisratkaisuja asumiselleen. Lapset ovat hyvin kyseleviä ja ihmettelevät, mitä oikein tapahtuu:
- Minne me isä muutetaan, kun talomme hajotetaan? Miten pyhäkoulun käy, pidetäänkö me tulevaisuudessa tunnit ulkona?
Nämä kysymykset ovat varsin ajankohtaisia nyt kun talvi on tulossa myös Kuolan niemimaalle ja Venäjän arktisille alueille.
Rauli Lehtonen och V. F.
(Venäjän television uutislähetys). 3 min 18sek (25/9 2020)
Risto Kujala
Kiitos Rauli kun välitit tämän videon. Kyynelsilmin sitä katselin. 1990 luvun puolessa välissä olimme Lapualta ja Virroilata vuosikausia avustamassa Tambovin suuren kirkkorakennuksen tekemistä Moskovasta 500 km kaakkoon. Joten tämä mitä äsken katselin mursi sydäntäni. Nämä ihmiset, jotka ovat liian hyviä tälle maailmalle ovat joutuneet nyt kovaan koettelemukseen. Mieleeni tuli Pekka Simojoen laulu, he eivät koskaan sydäntäni saa.
”He voivat polttaa talot tai heittää vankilaan. He voivat vahvan oikeudella säätää lakejaan. He voivat peittää valot ja soihdut sammuttaa, vaan he eivät koskaan sydäntämme saa…. Sillä Jumala kuulee ja voimansa antaa Hän tietää kaikki kyyneleet. Sillä Jumala vastaa ja käsillään kantaa sorretut ja uupuneet”. (Youtube He eivät koskaan sydäntämme saa)
Siunausta Rauli
t. Risto Kujala
Lapua
Arto Flink
Surullista luettavaa ja katsottavaa.
riitta koskinen
Shalom. Muistan rukouksin yksin ja yhdessä. Minäkin kävin Risto Kujalan ja joidenkin ystävien kanssa Tambovissa yhden kerran monta vuotta sitten, mutta muualla päin monia kymmeniä kertoja.
Elämme todella ihmeellistä aikaa. Jeesuksen ”jalkojen kumina” kuuluu yhä voimakkaammin!
Itse puhuin sunnuntaina 22.11. Keuruun helluntaiseurakunnassa.
On ihanaa, kun ihmiset pitävät yhtä ja rukoilevat yhdessä. Sama juttu on monissa eri maissa. Kuulin yhden teologian tohtorin sanoneen noin viikko sitten, että Hesan yliopiston tämän syksyisen tutkimuksen mukaan Suomi ri ole enää KRISTITTY maa, joten meilläkin on todella monnlaisia ahdistuksia.
riitta koskinen
Kyllä todella on ikävää kirkkojen särkeminen. Tämä on jo vainoa heitä kohtaan. Nämä kristityt ovat varmasti aitoja kristittyjä, Jumalan ”tykkejä”.
Rakas Jeesus, auta näitä kristittyjä!
Tee tyhjäksi Paholaisen teot rakkaassan imessäsi. Amen! 7
Juha+Räihä
Sydäntä särkevä kirjoitus Rauli, hyvin muistan tuon ajan jolloin ovi oli auki hedelmälliseen työhön. Norrbottenin seurakuntina teimme useita matkoja Kuolan niemimaalle, useat lasten Raamatut löysivät tiensä sinne. Rajavartija ja hänen pieni tyttönsä seisoi siinä vierellä kysyi Venäjän kielellä Biblia, annoimme lasten Raamatun. Hän työnsi sen palttonsa sisään ja puristi sen rintaansa vasten ja itki ilosta. Toivon näkeväni heidät kerran Herran ilossa kanssani. Netistä olen seurannut Babtisti seurakunnan ja rakennuksen purkutöitä. Jälleen on aika rukoilla Venäjän uskovien puolesta.
Eero Antturi
Jos tämä ei ole vainoa, niin mikä sitten? Viranomaisten tulisi turvata kansalaisten toiminnan edellytykset, mutta tässä kaikki on käännetty ylösalaisin.
Tuomo Kursu
Tää on sitä mitä tulemme näkemään eripuolilla maailmaa, milloin se tulee tänne?! Rukous on se tie joka ei koskaan ole kiinni vaan yhteys elävään Jumalaa on aina auki, käytetään sitä ahkerasti nyt! Kiitos Rauli.
Raimo Itkonen
Kiitos Rauli!
-30 vuotta sitten Venäjä ”vapautui” kommunistisestä valtiojärjestelmästä ja tuntui kuin uusi vapaudenaika olisi alkanut myös Venäjän kristityille, mutta nykyään on nähty, että sama totalitäärinen valtasysteemi voimistuu taas vain toisella nimellä ja toisilla syillä.
-Kristinusko ja lähimmäisenrakkaus vapauttaa ihmisen, mutta sitä ei haluta sallia, joten ihmiset täytyy sitoa johonkin, kuten hirmuvallan mielistelyyn ja toinen toistensa vakoiluun ja mahdolliseen vahingoittavaan ilmiantoon.
-Vanhan korruptoituneen kommunistisen systeemin juuret istuvat syvällä. -Joillakin aluelleilla Venäjällä aluehallinto toimii hyvin mielivaltaisesti.
-Toivo on sydämenuskoa kaipaavissa nuorissa ja Jeesuksen löytäneissä vanhemmissa uskovaisissa.