Ensimmäistä kertaa 2,5 vuoteen Ukrainan armeija valtaa takaisin enemmän alueita, kun mitä he menettävät. Mitä tämä merkitsee Venäjän tulevaisuudelle? Ei ole poissuljettua, etteivätkö poliittiset jännitteet voisi eskaloitua ja pahimmassa tapauksessa johtaa jopa Venäjän sirpaloitumiseen …
Amerikkalainen Institute for the Study of War (ISW) raportoi, että Ukraina on viimeisen kolmen kuukauden aikana pakottanut Venäjän perääntymään yhteensä n. 400 neliökilometriä muun muassa Dnepropetrovskin läänissä. Myös Harkovan ja Zaporizhzhjan lääneissä Ukrainan armeija on edennyt monin paikoin.
Ruotsin sotilasasiantuntija ja yliluutnantti Johan Huovinen kertoo Svenska Dagbladetin haastattelussaan 13/3, miten Ukrainan joukot ovat tällä hetkellä sekä taktisesti, että teknologisesti vahvempia kuin venäläisten. Samassa haastattelussa Huovinen jopa väittää tämän olevan aivan uusi trendi rintamalla.
ISW arvioi, että Ukraina menestys voi jopa vaarantaa Venäjän suunnitteleman keväthyökkäyksen tai kesän suuremman rynnäkön, josta media on pitkään tiedottanut. Pääsyy ”sotaonnen” kääntymiseen saattaa osittain löytyä siitä, että Space-X on sulkenut venäläisten mahdollisuuden käyttää Starlink-satelliitteja, mikä on vaikeuttanut dramaattisesti armeijan sotilaiden keskinäistä kommunikointia. Myös kylmät ilmat, luminen ja sumuinen talvi on myötävaikuttanut Ukrainan voittoihin.
Jos Ukraina jatkaa etenemistään, mitä sitten?
Venäjän armeijan arvellaan viime aikoina menettäneen jopa 1000 haavoittunutta ja kaatunutta päivittäin, mikä on aiheuttanut niin suuria aukkoja komppanioissa, ettei kevään suurhyökkäystä ehkä voidakaan toteuttaa niin kuin aikaisemmin on suunniteltu. Näin jäljelle jää lähes ainoaksi mahdollisuudeksi järjestää uusi mobilisointi värväämällä lisää miehiä rintamalle. Tämä lisäisi kuitenkin jännitteitä maan poliittisissa piireissä vielä entisestään.
Miten lapsiaan menettänet äidit ja isät ajattelisivat tästä? Kuinka Venäjän vähemmistöalueiden väestö reagoisi siihen? Onhan heidän alueiltaan jo ennestään värvätty ja mobilisoitu suhteettoman suuria joukkoja rintamalle.
Meille on läikkynyt tietoja siitä, miten esimerkiksi Tatarstanin ja Etelä-Venäjän muslimialueilla on ollut jopa mielenosoituksia sotaa vastaan. Kuinka heidän väestönsä suhtautuisi siihen, jos satoja tuhansia uusia poikia vielä värvättäisiin sotaan? Myös buddhalaiset tasavallat kuten Burjatia, Kalmukkia ja Tuva tukevat rauhanomaisempaa politiikkaa Ukrainan sotaan nähden kuin venäläinen väestö.
Jos poliittiset jännitteet lisääntyvät ei ole poissuljettua, etteikö uusi vallankaappausyritys voisi tapahtua. Silloin Venäjän sirpaloituminen moniksi eri etnisiksi osiksi voisi sekin olla mahdollinen. Varsinkin kun ajattelemme, että pelkästää maan muslimien määrä on yli 16 miljoonaa. Jos lisäämme siihen vielä entisen Neuvostoliiton tasavallat, niin turkinsukuisten kansojen väestö (Kazkakstanin etnologi Tatimovin mukaan) ylittää lähivuosina venäläisten määrän. He ovat valmiit tukemaan heimoveljiään …
Näin Ukrainan sota pahimmassa tapauksessa voisi johtaa seuraavaan konfliktiin, ja taas seuraavaan sotaan, kun kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan. Älkäämme kuitenkaan unohtako rukouksia kärsivien ihmisten ja rauhan puolesta.
Rauli Lehtonen
Swedish
Georg Ahomen
Erittäin hyvä kirjoitus.
Lämpimin terveisin,
Georg
Tuomo Kursu
🙏✝️
Raimo Palola
Kiitos tästä asiallisesta kirjoituksesta!
Raimo Itkonen
-Ukrainan menestyminen sodassa voi jatkua niin kauan kuin olosuhteet ovat sen puolella, siis sää, riittävä taistelutarvikkeiden saanti ja riittävä taistelijoiden määrä.
-Kun Putinin ja hänen Politrukkinsa suunnitelmat mesestykkäästä valloitus- ja alistamissodasta Ukrainaan ei nostattanutkaan heidän menestyksensä sarvea, vaan on nyt jo suuri tyytymättömyyden kohde, niin seuraukset voivat tulla kohtalokkaiksi Venäjän nykyisille vallanpitäjille.
-Tapahtukoon Kaikkivaltiaan Jumalamme tahto tässäkin sodassa, sillä kansat toivovat rauhaa, vaikka Ukraina ei kylläkään Putinin kovilla ja itsekkään julmilla ehdoilla.
-Herra Jeesus olkoon meidän Hyväpaimenemme ja Rauhanruhtinaamme!
Alvar
Kiitos ajatuksistasi, Raimo.
Sota on inhimillisesti äärimmäisen raskas tilanne ja herättää monenlaisia tunteita.
Olen pohtinut tätä paljon ja keskustellut muidenkin uskovien kanssa.
Olen huomannut, että monen on vaikea pysyä tasapuolisena; jotkut rukoilevat vain Ukrainan puolesta ja jotkut jopa kuolemaa Venäjän johdolle. Itse kuitenkin koen, että Jeesuksen opetus vihollisten rakastamisesta haastaa meidät rukoilemaan kaikkien puolesta – niin ukrainalaisten kuin venäläistenkin.
Inhimillinen hätä ja pelko ovat samoja kummallakin puolella rintamaa, ja uskoisin,
että Jumalan tahto on rauha, joka kantaa jokaista
kärsivää ihmistä kansallisuudesta riippumatta.
Siunausta kaikille ja rauhallista kesän odotusta!
Tv. Keijo-Alvar
Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat
(Matt. 5:44).
Sirpa
Kevät näyttää mitä tulee. Jatketaan rukouksin. Kiitos Rauli valaisevasta textistä.