Uskomaton ihme tapahtui Manhattanin kirkossa – 35 vuoden odotuksen jälkeen

New York ilta-auringossa. Kuva: R. Lehtonen

Eräs pastori ja hänen vaimonsa ottivat vastaan heidän ensimmäisen virkansa Brooklynin seurakunnassa New Yorkissa lokakuun alussa vuonna 1975. Kun he näkivät kirkon kunnon, he ymmärsivät että remontin tarve oli suuri. He asettivat tavoitteekseen saada kaikki valmiiksi hyvissä ajoin ennen heidän ensimmäistä joulukirkkoansa. He työskentelivät ahkerasti: korjasivat kirkon penkkejä ja seiniä, maalasivat jne. 18. joulukuuta he olivat saaneet kaiken valmiiksi, aikaisemmin kuin mitä he olivat alun perin odottaneet.

19. joulukuuta järkyttävä myrsky tuli alueelle, joka kesti kaksi päivää. 21. joulukuuta pastori lähti kirkolle. Hän menetti toivonsa, kun näki miten katto oli ruvennut vuotamaan ja aiheuttanut suuren noin 2 x 2,5 metrin kokoisen kipsivaloksen putoamisen pyhäkön etuseinästä. Se sijaitsi aivan puhujakorokkeen takana.

Pastori puhdisti kaiken sotkun lattialta. Hän koki kuitenkin niin pahaa mieltä kirkon edessä seistessään, että hän ajatteli jo joulukirkon ajankohdan siirtämistä. Halusi kuitenkin ensin puhua asiasta vaimonsa kanssa. Kotimatkallaan hän huomasi hyväntekeväisyysjärjestön kirpputorin kadulla, jonka eteen hän hetkeksi pysähtyi. Yksi tavaroista oli kauniiksi kudottu norsunluunvärinen liina, jonka kirjonnassa myös näkyi hyvin sommiteltuja kauniita värejä. Se oli juuri oikean kokoinen peittääkseen kirkon etuseinään tulleen aukon. Hän osti sen ja lähti kävelemään takasin kirkolle.

Oli jo ruvennut satamaan lunta. Eräs vanhempi nainen juoksi samaa katua pitkin ehtiäkseen linja-autoon, josta hän sitten viime tipassa kuitenkin myöhästyi. Pastori kutsui hänet lämpöiseen kirkkoon odottamaan seuraavaa bussia, jonka piti lähteä 45 minuuttia myöhemmin. Nainen istuutui kirkon penkille, eikä huomannut miten paimen rupesi pystyttämään tikapuita ja telineitä ripustaakseen liinan alttarin koristeeksi. Pastori ei ollut uskoa silmiään, kun hän näki miten kauniiksi kaikki tuli.

Kuva: Heli Berg

Siinä vaiheessa pastori huomasi, miten nainen lähti kävelemään pitkin kirkon keskikäytävää. ”Pastori” hän kysyi, ”mistä olette saaneet tämän liinan?” ja pastori kertoi tarinansa. Nainen pyysi häntä ystävällisesti tarkistamaan liinan oikeasta alareunasta, jos sinne oli kudottu kirjaimet EBG. Juuri ne hän löysi sieltä. Ne olivat naisen nimikirjaimet. Hän löysi ne, koska hän oli kutonut liinan 35 vuotta aikaisemmin, Itävallassa. Hän ei ottanut uskoakseen tätä, kun pastori kertoi, miten hän hetki sitten oli löytänyt liinan kirpputorilta.

Nainen rupesi kertomaan, että hän ja hänen miehensä olivat Itävallassa hyvin toimeentulevia ihmisiä ennen sotaa. Kun natsit tulivat, hän joutui kuitenkin lähtemään kodistaan ja pakenemaan. Hänen miehensä lupasi tulla hänen perässänsä seuraavalla viikolla, mutta nainen vangittiin ja lähetettiin keskitysleirille. Hän kertoi, ettei hän sen jälkeen ollut enää nähnyt miestään, eikä myöskään heidän taloaan.

Pastori halusi antaa hänelle liinan takaisin, mutta nainen toivoi että seurakunta pitäisi sen omanaan. Hänen ainoa toivomuksensa oli, että pastori kuljettaisi hänet autollaan State Islandin toiselle puolelle. Hän oli vain päiväsiltään käynyt Brooklynissa siivoamassa.

Näkymä Manhattanin toiselle puolelle. Kuva: R. Lehtonen

Seurakunta järjesti ihanan jumalanpalveluksen jouluaattona. Kirkko oli melkein täyteen tupattu, kaunista musiikkia ja ilmapiiri oli tykönsä kutsuvaa. Tilaisuuden jälkeen pastori ja hänen vaimonsa hyvästelivät ihmisiä rukoushuoneen ovella. Monet heistä lupasivat tulla kirkkoon uudestaan. Eräs mies, jonka pastori tunsi lähialueelta, jäi kuitenkin penkkiin istumaan ja tuijotti vain eteenpäin kohti alttaria, kun pastori meni häneltä kysymään, miksei hän ollut lähtenyt vielä minnekään.  

Mies kysyi häneltä, mistä hän oli saanut alttarin takana olevan kudotun liinan. Se muistutti niin paljon hänen vaimonsa kutomaa kangasta, joka oli ollut heidän kotonaan seinällä, kun he vielä asuivat Itävallassa ennen sotaa. Miten saattoi olla kaksi niin samanlaista liinaa? Hän kertoi pastorille miten natsit tulivat, kuinka hän pakotti vaimonsa lähtemään turvallisuutensa vuoksi ja että hän olli luvannut tulla perässä. Mies kuitenkin vangittiin ja lähetettiin keskitysleirille.

Matkalla New Yorkin messiaaniseen seurakuntaan tapaamaan juutalaisia yhdessä Saksan, Kirgiisian, Valko-Venäjän, USA:n, Uzbekistanin ja Kazakstanin ystävien kanssa. Kuva: Yksityinen arkisto

Pastori kysyi mieheltä, jos hän saisi ottaa hänet mukaansa pienelle automatkalle? He ajoivat sillan yli State Islandiin ja samaan taloon, johon hän oli kuljettanut naisen kolme päivää aikaisemmin. Hän auttoi miestä ottamaan kolme tarvittavaa askelta asuntoon, jossa nainen asui, koputti ovelle ja … Sitten hän sai todistaa sellaista jälleennäkemisen riemua, mitä ehkä vain joskus joulunaikaan voi mielessään kuvitella tapahtuneen.

Tapauksen on kirjoittanut muistiin Bengt-Samuel Forsberg, joka on toiminut lähetyssaarnaajana mm. Etelä-Amerikassa ja Kataloniassa.

Blogi on julkaistu uusintana aikaisemmin saadun myönteisen palautteen vuoksi.

Käännös R. Lehtonen

Previous

Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi järjestettiin koulutus salaisessa paikassa

Next

Ettei herätys kulkisi ohitsemme

15 Comments

  1. Olavi Lehtikevari

    Hieno Jumalan johdatus näitten ihmisten elämässä,

  2. Alvar Lindberg

    Jumalalle on kaikki mahdollista … Siunattua joulua kaikille!

  3. TEUVO TIKKANEN

    Kiitos Rauli tästä upeasta ja koskettavasta kertomuksesta! Hyvää joulua ja siunausta sinulle ja puolisollesi! tv. Teuvo ja Lea

  4. Antti Karjalainen

    Olipa mahtava johdatus asioissa! Siunausta ja rauhallista joulun aikaa Rauli sinulle ja perheellesi. Antti ja Marjatta

  5. Martti Ahvenainen

    Olipa kaunis kertomus! Siunausta Rauli!

  6. Sirpa

    Kiitos, ihana kertomus. Hyvä muistuttaa itseään ett Hän johdattaa tänkin päivänä. Heitä jotka rukoillen kulkevat Hän johdattaa.
    Siunattua Vapahjatan syntymäpäivää 💖

  7. Vesa Kultalahti

    Koskettava kertomus,näin Jumala toimii vielä tänäkin päivänä kun me vain huomaamme sen jokaisen uskovan elämässä tapahtuu ihmeitä kun vain syvennymme ajattelemaan mitä elämässämme on tapahtunut senjälkeen kun uskoon tulimme .Jeesuksen runsasta siunausta jouluusi Rauli

  8. Raimo Itkonen

    Se on ihmeellistä kuinka Jumala osaa huolehtia meistä vajavaisista ihmislapsistaan, tässäkin johdattamalla kaksi pakolla erotettua ja jo lähes toivonsa menettänyttä, kaipaavaa puolisoa pitkän odotuksen jälkeen yhteen toistensa luokse. Kovin herkistävää ja kiitollista kuultavaa. Herramme Jeesuksen nimessä todellinen jouluilon herättäjä.

  9. Arto Flink

    Jumala toimii ihmeellisellä tavalla.Joka hetki.

  10. mika valfrid paavonkallio

    Jeesus on ajan ja paikan Herra.Vaikka olisi kuinka kauan aikaa kulunut
    ja toivo mennyttä niin hän hallitsee aikaa, paikkoja ja etäisyyksiä.
    Nainen oli jo ikäänkuin ” haudannut ” miehensä ja voisi ajatella niinkuin
    Hesekiel sanoi Israelista 37:13 , Ja te tulette tietämään että Minä olen
    Herra , kun minä avaan teidän hautanne ja nostan , minun kansani ylös haudoistanne.

  11. Raimo Rautio

    Jumalan maailma on täynnä ihmeellisiä asioita. Eikä ne lopu koskaan.
    Kiitos Rauli,kun kerroit tämän. Siunattua Joulua ja uutta vuotta teille.

    • Rauli Lehtonen

      Paljon oikeata joulua kaikille ja siunattua uutta vuotta, kunhan niin pitkälle ehditte!

      Rauli ja Maila Lehtonen

  12. Rauno Välimäki

    Ihmeitä tapahtuu edelleen

  13. Simo Lager

    Kiitos koskettavasta tarinasta!
    Herran tiet ovat ihmeelliset ….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Copyright Rauli Lehtonen 2019–