Rukoiletko Suomen olympiajoukkueen puolesta?

Tokyon olympialaiset ovat alkaneet … Mitaleja ovat jo saaneet muun muassa Bermuda, Kosovo, Mongolia, Pohjois-Makedonia, Turkmenistan, Uzbekista ja pieni naapurimaamme Viro. Keskiviikkona 28/7 monet Suomen ja Ruotsin kannattajat odottavat edelleen maiden ensimmäistä mitalia.

Mitä pidemmälle aika kuluu, sen suuremmat odotukset ja paineet kasautuvat luonnollisesti urheilijoiden ylle. Menestyjät kirjataan muistiin ja heidän urheat saavutuksensa jakautuvat voiton hetkinä kotimaan kansalaisten iloksi. Mutta miten käykään niiden, jotka ovat ampuneet liikaa ohilaukauksia, jääneet sadasosia, senttejä tai grammoja ennätyksistään tai niiden, jotka eivät ole onnistuneet nyrkkeilemään vastustajaansa lähes tajuttomaksi ennen ”gonggongin” kumahtamista?

Tällä hetkellä kaikki säälintunteeni purkautuvat urheilijoihin, jotka eivät voittaneet mitalia. Ehkä jatkoonpääsy jäi pienestä kiinni. Kyynelin palattiin kilpailun jälkeen hotellille ja Vantaan lentokentälle saavutaan terminaalin VIP-hallin kautta vähin äänin jonnekin, josta lehtimiehet eivät löydä. Puhelimet suljetaan ja piiloudutaan jonnekin kesämökille tai mummolaan, kun fanit suutuspäissään ajavat takaa ”mokaajia” ja vaativat ”päätä vadille”!

Uskon että tappion hetkinä moni urheilija miettii ihmiselämän syviä arvoja. Mitä merkitystä Tokion kisoilla on 100 vuoden päästä, ellei sydän saavuttanut ajoissa rauhaa Luojansa kanssa? Mitä arvoa on metallirahalla, rahashekeillä … tai kunnialla sen jälkeen, kun kansallislaulut on laulettu, jos elämän muut asiat ovat levällään?

Ajatelkaa jos me innottavan penkkiurheilun sijasta jakaisimme aikaamme muistaen Suomen joukkueen urheilijoita rukouksin – että he voisivat löytää elämälleen oikean tien? Voisiko se olla mahdollista, vai onko unelmani liian kaukaa haettua – epänormaalia?

Perjantaiaamuna 30/7 klo 03:00 Suomen aikaa alkavat 3000m estejuoksun alkuerät ja samalla myös olympialaisten yleisurheilukilpailut – joita Tokiossakin edelleen pidetään kuninkuuslajeina. Ne jatkuvat aina sunnuntaihin saakka 8/8, jolloin kisat päättyvät miesten maratonjuoksuun.

Tahdon haastaa sinut rukoilemaan kisojen aikana parin suomalaisen yleisurheilijan puolesta. Voit alla olevista nimistä valita kaksi. Ilmoita sitten joko kommenteissa, tai sähköpostitse valinnastasi osoitteeseen rauli.lehtonen@gmail.com . Näin osallistut samalla maailmanlaajuisen lähetysjärjestön EMDC:n rukouskampanjaan olympiaurheilijoiden puolesta. (Näin jokainen olympialaisissa mukana oleva urheilija saa itselleen esirukoilijan!)

Voit valita seuraavista nimistä kaksi urheilijaa:

1. Sara Kuivisto (800m ja 1500m), 2) Reetta Hurske (100m aj), 3) Annimari Korte (100m aj), 4) Ella Junnila (korkeus), 5) Viivi Lehikoinen (400m aj), 6) Elmo Lakka (110m aj), 7) Jarkko Kinnunen (kävely), 8) Aleksi Ojala (kävely), 9) Veli-Matti Partanen (kävely), 10) Kristian Pulli (pituus), 11) Topi Raitanen (estejuoksu), 12) Wilma Murto (seiväs), 13) Elina Lampela (seiväs), 14) Camilla Richardsson (estejuoksu), 15) Kristiina Mäkelä (kolmiloikka), 16) Senni Salminen (kolmiloikka), 17) Lassi Etelätalo (keihäs), 18) Toni Kuusela (keihäs), 19) Oliver Helander (keihäs), 20) Maria Huntington (7-ottelu), 21) Krista Tervo (moukari), 22) Silja Kosonen (moukari).

Pääsevätkö urheilijat taivaaseen?

Kun harkitsin EMDC:n rukousprojektia mieleeni tulivat kristityt suomalaiset yleisurheilijat, jotka ovat kunnostautuneet MM-, EM-kilpailuissa ja/tai olympialaisissa. Luettelenpahan tässä vain muutamia, jotka eivät ole kristillistä uskoaan salailleet, vaan ovat tuoneet vakaumuksensa muillekin tiettäväksi: Jorma Härkönen (800m), Kaarlo Maaninka (5000m ja 10 000m), Arto Bryggare (110m aj), Arto Härkönen (keihäs), Sari Essayah (kävely).

Mielelläni haluaisin jatkaa edellä mainittua listaa uusilla nimillä. En toivo, että sankareitamme muistettaisiin pelkästään historian kirjoissa. Tahdon heidän nimensä löytyvän myös Elämän kirjasta, josta meille Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan.

Älkäämme unohtako mitä Raamattu meille opettaa: ”Ruumiin harjoittamisesta on vain vähän hyötyä, mutta oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä” (1. Tim. 4:18). On huomion arvoista, että kyseisessä jakeessa ei vähätellä ruumiillista harjoittelua. Paremminkin sen mukaan kuntoilu on hyödyllistä, mutta oikea usko on arvokkaampaa

Rauli Lehtonen