Pyhän Hengen tuli laskeutui Lapinlahdelle

Lapinlahti tunnetaan Telppäsniityn tapahtumista sekä Juhani Ahon ja Pekka Brofeldtin synnyinpaikkana

Vieraskynä: pastori Teuvo Tikkanen Lapinlahti

Kirjoitan Pohjois-Savossa, nykyisen Lapinlahden kunnan alueella tapahtuneesta Pyhän Hengen vuodatuksesta 1700 lopulla, sekä kirjailija Juhani Ahosta ja hänen pikkuveljestään Pekka Brofeldtista, joka tunnetaan Suomen helluntaiherätyksen merkkihenkilönä.

Pyhän Hengen tuuli puhalsi muinoin ja puhaltaa edelleen Lapinlahdella

Pyhän Hengen tuuli puhalsi hyvin voimakkaasti Suomessa 1700 luvun loppupuolella, varsinkin täällä Pohjois-Savossa, sekä Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Lapinlahti on Suomen herätyshistorian keskeisimpiä paikkakuntia.

Tölvänniemellä syntynyt Paavo Ruotsalainen (s.9.7.1777 – k.27.1 1852, Nilsiässä) ajautui vuonna 1796 alkunsa saaneen kansanherätyksen piiriin. Nuori Paavo Ruotsalainen kärsi ahdistuksesta, mutta Juhana Lustigin johtama herätysliike ei pystynyt tarjoamaan kylähullunakin pidetylle Paavolle apua.

Kuultuaan jyväskyläläisestä saarnaajasta, seppä Jaakko Högmanista, Paavo Ruotsalainen kulki 200 km jalan tapaamaan seppä Högmania. Tämä tapaaminen loi perustan Paavo Ruotsalaisen hengelliselle elämälle, joka johti siihen, että Paavo Ruotsalaisesta tuli herännäisliikkeen johtohahmo Suomeen. (Wikipedia).

Kuvaus Pyhän Hengen vuodatuksesta Lapinlahden Telppäsniityllä

Tunnetuin Pyhän Hengen vuodatus tapahtui v. 1796 Lapinlahdella Savojärven kylässä, Heikkilän ja Asikkalan talojen omistamilla ulkoniityillä, jotka olivat entistä järvenpohjaa ja kasvoivat pitkää heinää. Heinätöissä olleet kaatuivat keskellä kirkasta päivää maahan ja alkoivat puhua outoa kieltä ja osa heistä alkoi saarnata. Niittyä kutsuttiin silloin Telppäsniityksi (paikalliset asukkaat käyttävät muotoa Telppäsen niitty).

Herännäisyyden muistokivi Telppäsniityllä (Lapinlahti). Kuva: fi.wikipedia.org

Muutama vuosi tapahtuman jälkeen, Lauri J. Niskasen kirjoittama esitys tapauksesta kuvaa, miten näkymätön voima painoi heinäväen maahan ja ihmeellinen tunne valtasi heidän sydämensä. Ihmiset näkivät näkyjä ja puhuivat kielillä. Heinänteko keskeytyi, kun paikalla olleet riensivät kotiinsa kertomaan kokemuksestaan ja herätys alkoi levitä laajalle (Juha Marin).

Juhani Ahon, Pekka Brofeltin ja sisarusten lapsuuden kodit

Lapinlahdella Väärnin pappilan pihapiirin rakennetussa pienessä asuinrakennuksessa asuivat Henrik Gustaf Theodor Brofeldtin(1837–1914) ja hänen puolisonsa, Fredrika Emelien (1836–1899). Theodor Brofeldt toimi vuosina1859–1865 Lapinlahden seurakunnan kappalaisen, Klaes Weisellin apupappina Weisellin heikon terveydentilan vuoksi. Lapinlahdella Brofeldtin perheeseen syntyi esikoipoika, Johannes, kirjailija Juhani Aho (1861 –1921) ja tytär Lyydi, (1862–1949), josta tuli pappilan mamselli. Pekka Brofeldt Pekka Aho (1864–1945) syntyi perheen kolmantena lapsena. Pojista, Kaarlo Kustaa Kalle Aho (1865 –1936) syntyi Iisalmessa. Kalle Ahosta tuli toimittaja, valtiopäivämies, myöhemmin opettaja, sekä mm. Pohjoismaiden Osakepankin johtokunnan jäsen. Hän ehti myös toimia sahateollisuusyrityksen toimitusjohtajana Kotkassa.

Brofeldtin perheeseen syntyi yhteensä 10 lasta. Rovasti Th. Brofeldtin puheita on julkaistu hänen vävynsä Jooseppi Lesceliuksen toimittamassa teoksessa (rovasti H. G. Th. Brofeldtin saarnoja, 1917). Brofeldtin perhe muutti Lapinlahdelta Iisalmeen v.1865. Th. Brofelt otti silloin vastaan Iisalmen seurakunnan kappalaisen viran. He asuivat Mansikkaniemen pappilassa, myöhemmin Vieremän Kyrönniemellä ja vuodesta 1888 lähtien Iisalmen Isossa Pappilassa.

Minna Kettunen, joka on erikoistunut Juhani Ahon ja Eemil Halosen historiaan, esitteli meille mielenkiintoisella tavalla Brofeldtien ja Halosen elämän tärkeitä vaiheita. Kuva. Teuvo Tikkanen

Juhani Ahon nuoruus Mansikkaniemellä

Juhani Aho ja hänen veljensä ja sisarensa viettivät suurimman osan nuoruudestaan Mansikkaniemen pappilassa, joka toimii nykyisin Juhani Ahon museona. Kävimme Rauli Lehtosen kanssa tutustumassa ensin Väärnin Pappilaan Lapinlahdella, jossa pappilan nykyinen omistaja, kirjailija Minna Kettunen kertoi meille Juhani Ahon syntymisestä Väärnissä ja Ahon kirjallisesta tuotannosta.  Väärnin pappilassa kannattaa vierailla, jos liikkuu Lapinlahdella. Samana päivänä ajoimme Iisalmeen Juhani Ahon museolle ja tutustuimme hänen perheensä elämään 1800 luvun nälkävuosien aikana. Pappilassa kävi näinä vuosina paljon köyhiä ihmisiä pitkienkin matkojen takaa pyytäen ruokaa nälkäänsä. Theodor Brofeldt auttoi puolisonsa ja apulaistensa kanssa nälkää näkeviä niin paljon, kuin siihen oli mahdollisuutta.

Juhani Aho oli koko elämänsä ajan intohiomoinen kalastaja. Ensimmäisen kirjansa, ”Siihen aikaan, kun isä lampun osti”, hän kirjoitti, v.1883 Mansikkaniemen pappilassa.  Vuonna 1884 Aho jättäytyi yliopistosta kirjailijaksi ja vapaaksi toimittajaksi. Esikoisromaani Rautatie ilmestyi v.1884. Rautatietä pidetään Juhani Ahon pääteoksena. Aho kirjoitti useita romaaneja ja novelleja. Ennen päätoimista kirjailijan uraa Aho ehti toimia sanomalehtimiehenä. Helsingin sanomien avustajana Aho työskenteli kirjailijan kutsumuksensa ohella elämänsä loppuun saakka. 

Juhani Aho kuului Rauli Lehtosen nuoruuden suosikkikirjailijoihin. Kuva: T. Tikkanen

Helluntaiherätyksen leviäminen Suomeen ja Pekka Brofeldt

Helluntaiherätyksen yhtenä uranuurtajana Suomessa ja Savossa on ollut kiistatta lapinlahtelaissyntyinen sanomalehtimies Pekka Brofeldt. Kotimaa-lehden ensimmäisenä päätoimittajana hän oli toivonut voimallisia helluntaituulia Suomeen ennen norjalaisen Thomas B. Barrattin vierailua maahamme. 

Pekka Brofeldt tunnettiin kirjailijana ja sanomalehtimiehenä. Vuonna 1899 helmikuun manifestin jälkeen Venäjä kiristi toimiaan Suomea vastaan ja vastustajia laitettiin kuriin tiukoin ottein. Juhani Ahon lehtimiesveljet, Pekka ja Kaarlo (Kalle) saivat karkotusmääräyksen kriittisten kirjoitustensa tähden. Veljekset ajoivat tinkimättä Suomen itsenäisyyden aatetta. Heidän poliittisen aktiivisuutensa vuoksi Venäjän kenraalikuvernööri Bobrikov karkotti molemmat veljekset maasta vuosina 1903–05. Pekka meni Ruotsiin ja Kaarlo Yhdysvaltoihin.

Karkotusmääräyksen saatuaan Juhani Ahon veli, Pekka Brofeldt, muutti Tukholmaan.  Siellä ollessaan hän koki hengellisen herätyksen. Suomeen palattuaan v.1905, hänestä tuli Kotimaa-lehden ensimmäinen päätoimittaja. Tästä tehtävästä hän joutui eroamaan vuonna 1910 linjaerimielisyyksien takia. Yhtenä syynä tähän olivat Pekka Brofeldtin, Kotimaa-lehdessä kirjoittamat artikkelit, joissa hän oli uutisoinut näyttävästi Pohjolan helluntaiapostolina tunnetun Thomas Barrattin tilaisuuksia Ruotsissa ja Norjassa.

Kirjasta otettu kuva, jossa nuori Thomas Barratt juhla-asussaan. Kuvaaja tuntematon

Erottuaan Kotimaa-lehden päätoimittajan virasta hän palasi Kuopioon v.1911 ja alkoi toimittaa Toivon Tähti-lehteä. Se välitti selkeätä helluntaisanomaa. Myöhemmin Toivon Tähti yhdistyi helluntailiikkeen yhteiseksi lehdeksi valitun Ristin Voitto-lehden kanssa.

Helluntaituli levisi Pohjoismaihin Thomas Barrattin kautta

Helluntaiherätyksen syntyminen Pohjoismaissa alkoi siitä, kun metodistipastori Thomas Ball Barratt (1862–1940) koki hengellisen uudistumisen ja täyttyi Pyhällä Hengellä osallistuttuaan New Yorkissa yhteiseen tilaisuuteen Azusa-kadun tilaisuuksissa vierailleiden uskovien kanssa. Barrat oli lähtenyt Yhdysvaltoihin keräämään rahaa katulähetystalon rakentamista varten Norjan pääkaupunkiin Kristianiin, nykyiseen Osloon. Barrattin matka epäonnistui kuitenkin siinä mielessä, ettei hän saanut toivottua rahaa katulähetystyötä varten.

Palatessaan Norjaan joulukuussa vuonna 1906 Barratt toi mukanaan paljon arvokkaampaa, jota ei voi rahalla ostaa. Barrattin pitämissä jumalanpalveluksissa alkoi esiintyä voimakasta Pyhän Hengen vaikutusta ja hengellistä herätystä. Tieto tästä levisi sanomalehtien toimittajille, jotka kirjoittivat Barrattin toiminnasta varsin laajasti. Metodistikirkon johtajat tyrmistyivät Barrattin opetuksesta. He eivät hyväksyneet sitä, mitä Barrattin tilaisuuksissa tapahtui, näin syntyi uusi helluntailiike Norjaan.

Kirjoituskoneella muutettiin maailmaa. Kuvassa Juhani Ahon aikoinaan käyttämä kone Iisalmen Aho-museossa. Kuva: T. Tikkanen

Suomen Helluntaiherätyksen historia alkaa vuodesta 1911

Thomas Barrattia alettiin kutsua puhumaan eri puolille Eurooppaa. Suomeen Barrattin kutsuivat Kumpulaisten ja narvalaisten muodostamat ryhmät, jotka olivat eriytyneet Lestadiolaisuudesta ja liittyneet Uusheräykseen. Aleksanteri Kumpulainen johti hänen nimellään kokoontuvaa Kumpulaisten ryhmää. Toinen ryhmä toimi Virossa, Narvan kaupungissa ja siksi heitä kutsuttiin narvalaisiksi.

Thomas Barratt saapui Helsinkiin syyskuun puolivälissä vuonna 1911. Ensimmäisiä kokouksia pidettiin Helsingin Rauhanyhdistyksen rukoushuoneen suuressa salissa. Sen jälkeen Barratt kävi julistamassa Sanaa Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Viipurissa ja Pietarissa. Pohjolan helluntaiapostoliksi kutsutun Barrattin vierailu ja hänen kutsujiensa rukousten ja Barrattin sananjulistuksen kautta oppi Pyhästä Hengestä ja Pyhällä Hengellä täyttymisestä rantautui Suomeen.

Pyhällä Hengellä kastetut uskovaiset eivät halunneet lähteä niistä kirkkokunnista, joihin he kuuluivat, mutta, heidän outoa käytöstään ei niissä hyväksytty. Heitä pidettiin harhaoppisina, kun he puhuivat kielillä. Näin syntyi uusi herätysliike, jota kutsutaan helluntaiherätykseksi. 

Lapinlahdella sijaitsevan Väisälänmäen näkymät antoivat visioita myös Suomen helluntaiherätyksen pioneereille, jotka veivät Pyhän Hengen tulta eteenpäin – vetten taakse. Kuva: T. Tikkanen

Kokoussarjan jälkeen muodostui helluntairyhmiä eri puolille Suomea, sekä myös uusia yhteisöjä. Barrattin kokouksien järjestelyssä aktiivisesti mukana olleet Kallion yhteiskoulun johtajattaren, helluntaiherätyksen ”äidiksi” kutsutun Hanna Castrénin (1862–1943) ystävät, kokoontuivat jatkossa hänen kotonaan Helsingissä. Ensimmäinen helluntaiseurakunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1915.

Barrattin lyhyt vierailu Kuopiossa vuonna1911 sai varsin pian jatkoa. Seuraavan vuoden heinäkuussa 1912 Toivon Tähti lehdessä ilmoitettiin, että 18. elokuuta Kuopiossa alkavat helluntaijuhlat. Helluntaijuhlat kestivät kokonaisen kuukauden. Niiden aikana kastettiin kymmeniä uskovia Väinölänniemen uimarannassa. Tässä yhteydessä myös Pekka Brofeldt kastettiin yhdessä puolisonsa ja tyttärensä kanssa. Vuonna 1926 pienen uskovien ryhmän paimeneksi Kuopioon kutsuttiin nuori sananjulistaja William Uotinen. Kuopion ensimmäinen helluntaiseurakunta perustettiin 1927, seurakunta sai nimekseen Kuopion Eelim-seurakunta.

Teuvo Tikkanen

——-

Kirjoittaja Teuvo Tikkanen on pastorin tehtävänsä lisäksi toiminut myös usein Israelin matkojen johtajana, sekä Israel-päivien luennoitsijana. Jos toivotte Israel-aiheisia seurakuntavierailuja, voitte ottaa yhteyttä häneen sähköpostitse. Osoite on teuvo.tikkanen@lahe.fi

rauli lehtonen

Föregående

Lähetysjuhla Keuruun juhannuskonferenssista

Nästa

Venäjän ja Ukrainan lähetysraamattukoulut jatkuvat

3 kommentarer

  1. Sirpa

    Kiitos. Tämä oli mielenkiintoinen juttu.

  2. Kalevi Marin

    Oli mielenkiintoista lukea yksityiskohtia Pekka Brofeldtìstä. Isäni (1900-1980), joka kuului Kuopion Eelimseurakuntaan, oli vanhin, puhui usein Pekasta, joka joutui uskonsa vuoksi kokemaan kovia. Lahkolainen ei ollut tuohon aikaan kovin korkeassa kurssissa.
    Telppäsniitystä Kuopion Eelimissä sota-ajan jälkeen puhuivat hyvin monet saarnamiehet. Kielilläpuhumista ei hyväksytty muissa vapaissa suunnissa ja siksi ne, jotka täyttyivät hengellä, siirtyivät Helluntaiseurakuntiin.

  3. Aino Yli-Vainio

    Kiitos tästä mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

    Hyvää kesää sinulle ja Mailalle!

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *

Denna webbplats använder Akismet för att minska skräppost. Lär dig hur din kommentardata bearbetas.

Drivs med WordPress & Tema av Anders Norén