Vuoden 2020 mahtavin joulukertomus – löysivät toisensa 35 vuoden jälkeen

Eräs pastori ja hänen vaimonsa ottivat vastaan heidän ensimmäisen virkansa Brooklynin seurakunnassa New Yorkissa lokakuun alussa vuonna 1975. Kun he näkivät kirkon kunnon, he ymmärsivät että remontin tarve oli suuri. He asettivat tavoitteekseen saada kaikki valmiiksi hyvissä ajoin ennen heidän ensimmäistä joulukirkkoansa. He työskentelivät ahkerasti: korjasivat kirkon penkkejä ja seiniä, maalasivat jne. 18. joulukuuta he olivat saaneet kaiken valmiiksi, aikaisemmin kuin mitä he olivat alun perin odottaneet.

19. joulukuuta järkyttävä myrsky tuli alueelle, joka kesti kaksi päivää. 21. joulukuuta pastori lähti kirkolle. Hän menetti toivonsa, kun näki miten katto oli ruvennut vuotamaan ja aiheuttanut suuren noin 2 x 2,5 metrin kokoisen kipsivaloksen putoamisen pyhäkön etuseinästä. Se sijaitsi aivan puhujakorokkeen takana.

Pastori puhdisti kaiken sotkun lattialta. Hän koki kuitenkin niin pahaa mieltä kirkon edessä seistessään, että hän ajatteli jo joulukirkon ajankohdan siirtämistä. Halusi kuitenkin ensin puhua asiasta vaimonsa kanssa. Kotimatkallaan hän huomasi hyväntekeväisyysjärjestön kirpputorin kadulla, jonka eteen hän hetkeksi pysähtyi. Yksi tavaroista oli kauniiksi kudottu norsunluunvärinen liina, jonka kirjonnassa myös näkyi hyvin sommiteltuja kauniita värejä. Se oli juuri oikean kokoinen peittääkseen kirkon etuseinään tulleen aukon. Hän osti sen ja lähti kävelemään takasin kirkolle.

Oli jo ruvennut satamaan lunta. Eräs vanhempi nainen juoksi samaa katua pitkin ehtiäkseen linja-autoon, josta hän sitten viime tipassa kuitenkin myöhästyi. Pastori kutsui hänet lämpöiseen kirkkoon odottamaan seuraavaa bussia, jonka piti lähteä 45 minuuttia myöhemmin. Nainen istuutui kirkon penkille, eikä ensin huomannut miten paimen rupesi pystyttämään tikapuita ja telineitä ripustaakseen liinan alttarin koristeeksi. Pastori ei ollut usko silmiään, kun hän näki miten kauniiksi kaikki tuli.

Siinä vaiheessa pastori huomasi miten nainen lähti kävelemään kirkon keskikäytävää. ”Pastori” hän kysyi, ”mistä olette saaneet tämän liinan?” ja pastori kertoi tarinansa. Nainen pyysi häntä ystävällisesti tarkistamaan liinan oikeasta alareunasta, jos sinne oli kudottu kirjaimet EBG. Juuri ne hän löysi sieltä. Ne olivat naisen nimikirjaimet. Hän löysi ne, koska hän oli kutonut liinan 35 vuotta aikaisemmin, Itävallassa. Hän ei ottanut uskoakseen tätä, kun pastori kertoi, miten hän hetki sitten oli löytänyt liinan kirpputorilta.

Nainen rupesi kertomaan, että hän ja hänen miehensä olivat Itävallassa hyvin toimeentulevia ihmisiä ennen sotaa. Kun natsit tulivat, hän joutui kuitenkin lähtemään kodistaan ja pakenemaan. Hänen miehensä lupasi tulla hänen perässänsä seuraavalla viikolla, mutta nainen vangittiin ja lähetettiin keskitysleirille. Hän kertoi, ettei hän sen jälkeen ollut enää nähnyt miestään, eikä myöskään heidän taloaan.

Pastori halusi antaa hänelle liinan takaisin, mutta nainen toivoi että seurakunta pitäisi sen omanaan. Hänen ainoa toivomuksensa oli, että pastori kuljettaisi hänet autollaan State Islandin toiselle puolelle. Hän oli vain päiväsiltään käynyt Brooklynissa siivoamassa.

Seurakunta järjesti ihanan jumalanpalveluksen jouluaattona. Kirkko oli melkein täyteen tupattu, kaunista musiikkia ja ilmapiiri oli tykönsä kutsuvaa. Tilaisuuden jälkeen pastori ja hänen vaimonsa hyvästelivät ihmisiä rukoushuoneen ovella. Monet heistä lupasivat tulla kirkkoon uudestaan. Eräs mies, jonka pastori tunsi lähialueelta, jäi kuitenkin penkkiin istumaan ja tuijotti vain eteensä kohti alttaria, kun pastori meni häneltä kysymään, miksei hän ollut lähtenyt vielä minnekään.  

Mies kysyi häneltä, mistä hän oli saanut alttarin takana olevan kudotun liinan. Se muistutti niin paljon hänen vaimonsa kutomaa kangasta, joka oli ollut heidän kotonaan seinällä, kun he vielä asuivat Itävallassa ennen sotaa. Miten saattoi olla kaksi niin samanlaista liinaa? Hän kertoi pastorille miten natsit tulivat, kuinka hän pakotti vaimonsa lähtemään turvallisuutensa vuoksi ja että hän olli luvannut tulla perässä. Mies kuitenkin vangittiin ja lähetettiin keskitysleirille.

Pastori kysyi mieheltä, jos hän saisi ottaa hänet mukaansa pienelle automatkalle? He ajoivat sillan yli State Islandiin ja samaan taloon, johon hän oli kuljettanut naisen kolme päivää aikaisemmin. Hän auttoi miestä ottamaan kolme tarvittavaa portaikon askelmaa asuntoon, jossa nainen asui, koputti ovelle ja … Sitten hän sai todistaa sellaista jälleennäkemisen riemua, mitä ehkä vain joskus joulunaikaan voi mielessään kuvitella tapahtuneen.

Tapauksen on kirjoittanut muistiin Bengt-Samuel Forsberg, joka on toiminut lähetyssaarnaajana mm. Etelä-Amerikassa ja Kataloniassa.

Käännös R. Lehtonen