Mitä Ruotsissa oikein tapahtuu?

f+ Morgonkoll raportoi viikolla tuhlausasiamies Johan Gustafssonin kautta 13 kauhuesimerkistä miten meidän verorahojamme tuhlataan. Upplands Väsbyn entisenä koulu-, kulttuuri- ja urheilulautakunnan kunnallispoliitikkona tulen todella murheelliseksi, kun ajattelen miten osa veronmaksajien noin 2000 miljardista kruunusta (noin 200 miljoonaa euroa) tuhlataan joka vuosi. Tuhlaus vaikuttaa kielteisesti lastemme ja vanhuksiemme hyvinvointiin. He eivät aina saa edes yhteiskuntasopimuksen vanhoille päiville takaamaa osaa, eivätkä heidän lapsensa kunnille rahoittamaansa tasokasta koulutusta, kun rahat menevät ”kaiken maailman hömpötyksiin”.

SIDA: Lumenluonti – tasavertaisuuskysymys
Separatistit ja Venäjän armeijan joukot valtasivat Krimin-, Donetskin- ja Luhanskin läänin alueet vuonna 2014. Tämä ei estänyt f+ Morgonkollin mukaan Ruotsin valtion kehitysapujärjestö SIDA:a sivuuttamasta ”sellaisia vähemmän tärkeitä seikkoja”. Näin he lähettivät yli 70 miljoonaa kruunua (noin 7 miljoonaa euroa) tukeakseen Ukrainan gendertyötä. Rahat piti käyttää maan tasavertaisemman budjetin luomiseen. Tärkein esimerkki jonka viranomaiset itse ottivat esille oli se, että Ukrainan lumen luonti voisi tulla tasavertaisemmaksi sukupuolten välillä.

En todellakaan tiedä tuleeko tämä tarkoittamaan sitä, että vielä useammat eläkeläismummot joutuvat aamuvarhain kaduille luomaan lunta, vai …?

Minusta 7 miljoonaa euroa voisi mieluummin käyttää Ukrainan armeijan nuorten tyttöjen talvikenkiin ja villapaitoihin. Tapasin useita kylmyydestä värjöttäviä tyttöjä, kun kävin Itä-Ukrainan rintamalla pari vuotta sitten. Siellä he elivät bunkkereissaan, jonne pääsimme maanalaisia käytäviä pitkin. Paikoitellen oli vettä polviin saakka ja rotat juoksentelivat pitkin seiniä. Minusta on alentavaa kun ilman perustarpeita eläville ihmisraukoille tuputetaan Lännen genderpolitiikka ja sukupuolineutraaleja avioliittoja ratkaisuksi muiden ihmisten maksamilla verorahoilla.

Tuhlausasiamies Johan Gustafsson mainitsee myös miten Uppsalan kunta on ajatellut rakentaa 250 metriä pitkän lämmitetyn sohvan väsyneille uppsalalaisille. Jämtlannissa on suunniteltu suurta verotukea Storsjöjärven uutta keskusta varten. Turistit voisivat näin tutustua Storsjöjärven meripetoon – serkku Skottlannin Loch Ness-meripedolle. On aivan ilmeistä, että yhteiskunnan on helpompi tehdä riskinalaisia satsauksia muiden rahoilla, kuin jos olisi kyseessä omat varat ja panostukset.

4 kauhuesimerkkiä
Miljoonat veroeurot vuotavat päivittäin huonosti suunniteltuihin projekteihin. Miettikää vaikkapa seuraavia esimerkkejä, jotka tuhlausasiamies Gustafsson mainitsi f+ Morgonkollissa 4/11.

1. Tukholmalaisten pitäisi pyöräillä enemmän. Ydinkeskustan uudet pyörätiet ovat jostain syystä tulleet maksamaan 10 kertaa enemmän kuin mitä alun perin arvioitiin, eli 5-6 miljoonaa euroa. Kilometriä kohti. Värtavägenin pätkä Silja Linja terminaalille maksoi 76 miljoonaa kruunua, vaikka sen piti maksaa vain 31 miljoonaa.
2. Tierpistä piti tulla moottoriurheilun keskus, siksi kunta lainasi 20 miljoonaa kruunua rakentaakseen suuren crossihallin. Nyt halli ammottaa tyhjyyttään, autiona ja käyttämättömänä. Crossiurheilun lukiossa ei nimittäin ole oppilaita, näin ollen se on suljettu. Halli kuitenkin seisoo tyhjillään ja tikittää rahaa, noin 50 000 euroa vuodessa. Samanaikaisesti puuttuu rahaa eläkeläisasuntojen remontointiin, tai uusien päiväkotien rakentamiseen.
3. Pienen Färglandan kunnan karhutalon kallis historia on vielä käsittämättömämpi veronmaksajille. Vanhan teollisuuskiinteistön uudelleenrakentamisen kulut lähtivät laukkaamaan niin että kontrolli menetettiin täydellisesti. Ruvettiin unelmoimaan elintarviketeollisuuden uudesta keskuksesta. Monista lupauksista huolimatta ”ettei enää yhtään äyriä enempää” lasku pysähtyi 95 miljoonaan kruunuun (noin 9 miljoonaa euroa). Nyt tuo 10 vuotta vanha hapantaikina on myyty noin 5 miljoonalla kruunulla, eli noin 90 miljoonaa kruunua sijoituskuluja halvemmalla.
4. Göteborgissa on kaksi Göta älvin yli menevää siltaa, Ne yhdistävät joen jakavan kaupungin. Mutta miksei voisi rakentaa myös köysirataa joen ylitse? Poliitikkojen kaikki sylinterit syttyivät – kyse kun on Volvon kotipaikkakunnasta – varsinkin kun projektin hinnaksi laskettiin ”vain” 1,1 miljardia kruunua. Mutta sitten joku liikennekonttorin ”ikävä tyyppi” teki laskelmiin korjauksia ja totesi että hinnaksi tulisikin 4 miljardia kruunua. He saivat kuitenkin kotiläksyksi tehtävän vähentää projektikulut noin 2 miljardiin kruunuun. Miten se nyt sitten onnistuisikaan? Projektin pelkät tutkimuskulut ovat jo maksaneet Göteborgin veronmaksajille 130 miljoonaa kruunua.

Näistä Ruotsin veronmaksajien tragedioista voit lukea lisä f+Morgonkollin kotisivuilta.

Pahin viikon uutinen sai kuitenkin ruotsalaiset kaatamaan kahvinsa väärään kurkkuun, kun he samalla viikolla lukivat Teksti-TV:stä seuraavan uutisen:

Ruotsi verrattavissa sota-alueisiin
Ruotsin räjähdystapausten laine ei löydä vertaansa mistään muualta Euroopasta. Sitä voi pikemminkin verrata niihin sota-alueisiin, joilla on pitkä terrorismin historia.

Näin kertoo kriminologi Amir Rostami Dagens Nyheterille.
– Olen ollut yhteydessä poliisiviranomaisiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, eikä kukaan tunne Ruotsiin verrattavaa kehitystä, hän kertoo Dagens Nyheterille.

Muissa Euroopan maissa räjähdykset ovat niin harvinaisia, että tilastolliset luvut ovat liian pieniä vertailevia tutkimuksia varten. Tähän mennessä Kansallinen pommisuojeluviranomainen on lähetetty 102 räjähdystapausta tutkimaan.

Muistakaa Ruotsia rukouksin!

Rauli Lehtonen