Pandemia tulee muuttamaan lähetystyötämme

Yhteistyö ja kansallisten työntekijöiden tukeminen ja sen merkitys kasvaa pandemian jälkeen.
Kuva: R. Lehtonen

Koronaviruksen seuraukset tulevat ilmeisesti muuttamaan seurakuntien lähetystyön varsin merkittävällä tavalla. Meidän tulisi tarkoin harkita miten pandemia tulee vaikuttamaan kansainvälisiin panostuksiimme ja mikä meitä odottaa nurkan takana.

WTO:n arvion mukaan maailman kauppa tulee vähenemään vuoden aikana noin 10-30 prosenttia. Näin maapalloistuminen ja kansainvälinen yhteistyö joutuvat luultavasti taka-alalle, mikä myös tulee vähentämään maiden välisiä kauppasuhteita ja johtamaan ns. protektionismin kasvuun.

Tämä tarkoittaa sitä että eri valtioiden väliset kontaktit vaikeutuvat ja lähetyssaarnaajien rooli tulee muuttumaan. Ilmeisesti kansallisten työntekijöiden toiminta lisääntyy tulevaisuudessa ulkomaalaisten evankelistojen ja projektikoordinaattoreiden kustannuksella. Siksi meidän tulisi sopeuttaa strategiamme uusiin olosuhteisiin, kun maiden rajoja suljetaan ja lentoyhteydet tulevat liian kalliiksi luonnolle ja meidän rahakukkaroillemme. Kun lähetyssaarnaajien kulut kallistuvat, meidän tulisi investoida enemmän kansallisten työntekijöiden koulutukseen ja vahvistaa kansallisten kumppaneittemme tietotaitoa. Olemmeko siihen valmiit?

Jos tutkimme 1990-luvun taloudellisen laman vaikutusta lähetystyöhön, niin me opimme sen, että seurakuntien johto herkemmin alistuu yleisille trendeille kuin mitä yleensä uskotaan. Tämä siitä huolimatta että meidän seurakunnan johtajina tulisi olla valmiit uimaan vastavirtaan – jopa vaikeina aikoina: Maailman helluntaiyhteisön (PWF) lähetyskomission puheenjohtaja Arto Hämäläinen analysoi historian antamia opetuksia tarkemmin:

Arto Hämäläinen pelkää, että koronapandemia voi jättää varovaisuusvaihteen päälle, niin että monet uskon askeleet lähetystyössä voi jäädä tulevaisuudessa ottamatta.
Kuvaaja: tuntematon
  • Lähetystyön laskeva käyrä alkoi lamasta toipumisen aikaan. Analyysini siitä on, että päättäjiin iski varovaisuus. Vaikka en tiedä yhtään konkurssiin mennyttä seurakuntaa, alkoi ajattelua hallita riskien välttämisen filosofia.
  • Uskossa tehdyt päätökset alkoivat harventua, vaikka koko sitä edeltävä lähetystyön kasvu oli perustunut uskonaskeliin. Milloin meillä oli varat valmiina, kun tehtiin päätös perheen tai yksilön lähettämisestä? Uskossa väkeä lähetettiin tietämättä, miten raha saadaan kokoon. Koronakin voi jättää varovaisuusvaihteen päälle ja riskien ottoa vältetään. Kun siihen helposti liittyy sisäänpäin kääntyminen, niin tuloksena voi olla näyn supistuminen ja paikalliseen työhön ja asemien varjelemiseen keskittyminen ekspansiivisuuden sijaan, toteaa tri Hämäläinen.

Valtion kontrolli lisääntyy

Vaikka valtion rooli ja sen vaikutus yhteiskuntaelämässä jo pitkään on vähentynyt monissa länsimaissa, niin koronaviruksen vaikutus on muuttanut näitäkin olosuhteita. Valtion erilaiset kontrollimekanismit ovat yllättäen vahvistaneet otettaan pandemian vaikutuksen myötä. On säädetty poikkeuslakeja. Viranomaisten pikaisilla säädöksillä on yritetty ehkäistä työttömyyttä ja konkursseja, on haluttu estää rikollisuutta. Tämä johtaa pitkällä tähtäimellä ilmeisesti myös siihen, että valtion kontrolli kansalaisten elämään ja liikkumiseen nähden tulee huomattavasti lisääntymään.

Viranomaisten tehostuva valvonta voi tulevaisuudessa vaikuttaa ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka toimivat lähetystyössä. Kiinassa, Venäjällä, Intiassa ja monissa islamilaisissa valtioissa tämä tulee ilmeisesti rajoittamaan uskontovapautta ja vaikeuttamaan evankelioinnin mahdollisuuksia, sekä seurakuntien istuttamista. Projektit saattavat joutua uusien rajoitusten kohteeksi sekä lähettävissä, että vastaanottavissa maissa. Lähetystyö voidaan kieltää tai sitä voidaan rajoittaa muuallakin kuin niissä 135 maassa, jotka tällä hetkellä eivät seuraa allekirjoittamaansa YK:n ihmisoikeuksien deklaraatiota, ainakaan kaikilta osin. Siksi meidän täytyy soveltaa strategioitamme, kun ns. ”maanalaiset seurakunnat” ja epävirallinen työ tulee kasvamaan.

Vainottujen kristittyjen määrä vankiloissa ja vankileireillä tulee ilmeisesti kasvamaan monissa maissa, kun viranomaisten kontrolli lisääntyy koronapandemian jälkeen.
Kuva: R. Lehtonen

Koronakriisi on muuttanut yksilöllistä ajattelua vaalivat trendit muita huomioivampaan elämän tyyliin. Pandemia on avannut ihmisten sydämiä myös Pohjoismaissa. Karanteenissa asuvat saavat apua elintarvikkeiden ostamisessa, paikalliset kriisin keskellä painiskelevat yritykset saavat monilta tukea, niin että he selviäisivät hädästään. Toiset ovat ruvenneet käyttämään vapaa-aikaansa auttaakseen kriisin keskellä kärsiviä ihmisiä. Nyt kirkkojen tulisi kehittää uusia menetelmiä hyödyntääkseen kasvavaa mielenkiintoa solidaarisuutta ja avustustoimintaa kohtaan.

Ajatelkaa jos tämä voisi johtaa siihen, että keräykset ja panostukset saisivat aivan uutta nostetta kriisin aikana ja sen jälkeenkin. Solidaarisuus on nostanut päätään aivan uudella tavalla koronaviruksen aikana. Sehän vaikuttaa paljon myönteisemmin kehitykseen kuin individualistinen katsantokanta, joka enimmäkseen tavoittelee vain omaa etuansa. Sen vaikutukset ovat sitä paitsi paljon lyhempiaikaisia kuin esimerkiksi yhteistyön, joka pitkällä tähtäimellä on paljon kauaksi kantoisempaa.

Tartunnan vaarat estävät suurkokouksia. Tämä avaa erityisellä tavalla digitaalisen median uusia ulottuvuuksia. Jumalanpalveluksien striimaus, TV-ohjelmien suorat lähetykset ovat yhdistäneet kristittyjä ja levittäneet Jumalan Sanaa. Internet ja satelliittiohjelmat voivat tulevaisuudessa jäädä harvoiksi mahdollisuuksiksi välittää Hyvää sanomaa valtakunnan rajojen ylitse. Sosiaalinen media, satelliitti- ja internetlähetykset saattavat hyvinkin kehittyä tulevaisuudessa kristillisen lähetystyön ”lippulaivaksi”. Miten me siinä tapauksessa valmistaudumme näiden dramaattisten muutosten uuteen tulevaisuuteen?

Onko kansallisten tukeminen avain menestykseen?

Ilta Sanomat kirjoitti jo pandemian alussa siitä, miten amerikkalainen trendejä- ja brändejä tutkiva firma Big Red Rooster väitti covid -19 muuttavan ihmisten ostostapoja. Heidän tutkimuksensa mukaan tulevaisuudessa ostettaisiin enemmän tuotteita netin välityksellä. Kotimaisen tavaran ja palvelujen kiinnostus tulisi lisääntymään. Omakielistä informaatiota tullaan priorisoimaan. Tämä on jo nyt johtanut siihen että varauksellinen suhtautuminen kansainvälisiin järjestöihin kuten YK:hon, EU:hun ja WHO:hon on lisääntynyt. Maapalloistuneiden verkostojen merkitys vähentyy ja kansainväliset yhteydet pelkistynee eri maiden kahdenvälisiin suhteisiin, tai ainoastaan kansallisiin panostuksiin. Niiden vahvuutena tulee kuitenkin olemaan dynaamisuus ja soveltuvuus muuttuvaan ympäristöön.

On aika panostaa kansallisten työntekijöiden ja projektikoordinaattoreiden koulutukseen.
Kuva: R. Lehtonen

Kansallisesta toiminnasta ja paikallisista aloitteista tulee muodostumaan lähetystyömme suurin haaste. Onnistummeko me soveltamaan strategiamme niin, että kansalliset kumppanimme voivat kokea omistavansa projektit, joita yhdessä teemme heidän lähiympäristössään? Vastauksemme tähän kysymykseen saattaa olla ratkaiseva siihen, selviääkö lähetystyömme korona-ajan vaikeuksista. Mikäli me tuemme kansallisten seurakuntien näkyä ja työskentelemme yhdessä tasavertaisina kumppaneina, silloin ympäröivän maailman mullistuksilla on paljon vähemmän merkitystä.

Rauli Lehtonen, Maailman helluntailiikkeen (WAGF och PWF) uskontovapauskomitean sihteeri ja Ruotsin helluntaiherätyksen lähetysjärjestön johtoryhmän jäsen.

Osa artikkelista julkaistiin Ristin Voitossa 6/8 2020

Föregående/Edellinen

Siperian porot pelastivat Amerikan eskimot

Nästa/Seuraava

Kommer renskötarna till himlen?

8 kommentarer

  1. Virpi Kurvinen

    Kiitos hyvästä blogista🙏🏼💙

  2. Esko+Halme

    Lähetystyössä toiminta painottuu siis yhä enemmän digitaalisen median suuntaan, joten Avainmedian yms. lähetysjärjestöjen merkitys jatkossa vain kasvaa. – Ja valtion kontrollin lisääntyminen pandemian myötä on myös ilmeinen juttu – mutta tuskin niin raflaavalla tavalla ja nopeudella kuin netin hurjimmat spekulaatiot esittävät.

  3. Aino Yli-Vainio

    Kiitos Rauli taas tästä kirjoituksesta joka avaa uusia näkymiä!
    Pandemian myötä, onko enää paluuta entiseen, mikä oli ennen koronaa?
    Tulevaisuus tuo erilaisia haasteita hengellisellä rintamalla.

    Siunausta sinulle kaikkeen siihen työhön mitä teet ja Jumala avatkoon uusia
    näkymiä ja mahdollisuuksia ja Joosuan uskon henkeä.

    • Rauli Lehtonen

      Kiitos Aino kaikista rohkaisun sanoista. Niitä tarvitaan näin korona-aikaan enemmän kuin aikaisemmin.

      Tilanne on vähän sama kuin Joosuan aikoihin – niin kuin kirjoitit. Melkein niin kuin lähtisi uudestaan valloittamaan koronan jälkeen uutta maata, niin että kansat saisivat levon sielulleen.

  4. Juhani Nokelainen

    Fidallahan ei ole enää ollut lähetystyöntekijöitä vaan kehitysaputyöntekijöitä. On aivan sama tekeekö sen työn YK, Punainen risti vai Fida

    • Rauli Lehtonen

      Olihan Juhani Nokelainen pysäyttävä väittämä FIDA:sta. Olen asunut Ruotsissa elämäni viimeiset 33 vuotta, enkä oikein tarkkaan tiedä Suomen lähetystyön yksityiskohdista. Meillä Ruotsissa on kuitenkin näiden 30 vuoden aikana lähetystyöntekijöiden määrä helluntaiherätyksessä vähentynyt noin 700:sta alle 100:aan, mikä on minusta varsin murheellinen asia.

      Onko FIDA:n työ tosiaankin viime aikoina keskittynyt niin, että ”kentällä” on PELKÄSTÄÄN kehitysaputyöntekijöitä? Asiantuntijat, voisitteko täsmentää faktoja kysymykseeni liittyvästä seikasta?

      Muistaakseni olen viimeisen kolmen vuoden aikana tavannut muutamia FIDA:n lähettejä muun muassa Balkanilla ja IVY:n allueella. He ovat olleet aktiivisia myös seurakuntien istuttamistyössä. Ovatko he lopettaneet, tai siirtyneet eläkkeelle? Toivon koko sydämestäni, ettei näin olisi!

      Minusta varsinkin korruptoiduissa maissa ei ole suinkaan samantekevää, jos kehitysaputyötä tehdään kristillisten periaatteiden mukaan. Uudestisyntyneet, elämänsä uhraavat lähetit voivat ihmisiä kohdatessaan kertoa uskon tiestä ja välittää evankeliumia ”työnsä ohessa”, vaikka sekin on nykyään vaikeutunut, ainakin Ruotsin SIDA:n rahoittamissa (helluntaiherätyksen koordinoimissa) projekteissa. Koronapandemia tulee ilmeisesti vielä kiihdyttämään syöksykierrettä huonompaan …

  5. Pertti Salmen

    Hyviä pointteja Jumalan valtakunnan työn jatkumiseksi. Nostaisin vielä esiin Teltantekijätyön merkityksen. Vaikka protektionismi varmasti lisääntyy tulee ulkomaisten työntekijöiden tarve silti olemaan huomattava. Tälläkin hetkellä TT- työntekijät ovat tervetulleita noihin reiluun 150 maahan joihin normilähetystyö on estetty.

    • Rauli Lehtonen

      Kiitos Pertti Salmen varsin merkittävästä huomautuksesta. TT-työstä ilmeisesti saattaa tulevaisuudessa tulla jopa tärkein lähetystyön muunnelma. Seurataan vain Paavalin jalanjäljissä, niin hyvää tulee …

Lämna ett svar

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *

Denna webbplats använder Akismet för att minska skräppost. Lär dig hur din kommentardata bearbetas.

Drivs med WordPress & Tema av Anders Norén